Rahanpesun torjunta : erityisesti lakimiesammatinharjoittajien näkökulmasta
Ylitalo, Inkeri (2012)
There are no files associated with this item.
Ylitalo, Inkeri
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Tiivistelmä
Rahanpesu on säädetty rangaistavaksi teoksi Suomen rikoslaissa vuonna 1994. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2003 se erotettiin omaksi tunnusmerkistökseen kätkemisrikoksista. Kriminalisoinnin tarkoituksena oli suojata laillista talousjärjestelmää.
Rahanpesun torjuntaa sääntelee laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä. Rahanpesulain sisältö perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston antamaan direktiiviin rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoittamiseen. Sen tavoitteena on estää rahanpesua ja edistää tällaisen toiminnan paljastamista ja tutkintaa sekä tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia. Rahanpesua torjutaan sekä ennaltaehkäisevin että jälkikäteisin toimin.
Rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvat yhteisöt ja elinkeinonharjoittajat ovat lain nojalla velvollisia ilmoittamaan epäilyttävistä liiketoimista. Tähän joukkoon kuuluvat tiettyjen toimien osalta myös asianajajat ja heidän apulaisensa sekä muut liike‐ tai ammattitoimintana oikeudellisia palveluja tarjoavat. Ilmoitusvelvollisuus ei koske oikeudenkäyntiavustaja‐ tai oikeudenkäyntiasiamiestehtävien hoitamista. Ilmoitusvelvollisuutta pidetään tärkeimpänä ennaltaehkäisevänä rahanpesun torjuntakeinona.
Keskeistä ilmoitusvelvollisuuden noudattamisessa on asiakkaan tuntemiseksi säädetyt menettelytavat, joiden avulla ilmoitusvelvollinen varmistuu asiakkaansa oikeasta henkilöllisyydestä, toiminnasta sekä taustoista. Asiakkaan tunteminen perustuu riskiperusteisiin arviointiin, joka edellyttää, että ilmoitusvelvollisilla on riittävät menetelmät, joiden avulla se arvioi toimintaansa sekä asiakkaisiin liittyviä rahanpesun riskejä.
Jälkikäteisenä torjuntakeinona pidetään menettämisseuraamusta, jonka tarkoituksena on turvaamistoimena uusien rikosten tekemisen estäminen, rikoksella rikastuminen sekä rikollisen toiminnan rahoittaminen. Rahanpesulain nojalla Suomeen perustettiin vuonna 1998 rahanpesun selvittelykeskus, jonka muun muassa toimii rahanpesuilmoituksia vastaanottavana viranomaisena.
Rahanpesun torjuntaa sääntelee laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä. Rahanpesulain sisältö perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston antamaan direktiiviin rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoittamiseen. Sen tavoitteena on estää rahanpesua ja edistää tällaisen toiminnan paljastamista ja tutkintaa sekä tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia. Rahanpesua torjutaan sekä ennaltaehkäisevin että jälkikäteisin toimin.
Rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvat yhteisöt ja elinkeinonharjoittajat ovat lain nojalla velvollisia ilmoittamaan epäilyttävistä liiketoimista. Tähän joukkoon kuuluvat tiettyjen toimien osalta myös asianajajat ja heidän apulaisensa sekä muut liike‐ tai ammattitoimintana oikeudellisia palveluja tarjoavat. Ilmoitusvelvollisuus ei koske oikeudenkäyntiavustaja‐ tai oikeudenkäyntiasiamiestehtävien hoitamista. Ilmoitusvelvollisuutta pidetään tärkeimpänä ennaltaehkäisevänä rahanpesun torjuntakeinona.
Keskeistä ilmoitusvelvollisuuden noudattamisessa on asiakkaan tuntemiseksi säädetyt menettelytavat, joiden avulla ilmoitusvelvollinen varmistuu asiakkaansa oikeasta henkilöllisyydestä, toiminnasta sekä taustoista. Asiakkaan tunteminen perustuu riskiperusteisiin arviointiin, joka edellyttää, että ilmoitusvelvollisilla on riittävät menetelmät, joiden avulla se arvioi toimintaansa sekä asiakkaisiin liittyviä rahanpesun riskejä.
Jälkikäteisenä torjuntakeinona pidetään menettämisseuraamusta, jonka tarkoituksena on turvaamistoimena uusien rikosten tekemisen estäminen, rikoksella rikastuminen sekä rikollisen toiminnan rahoittaminen. Rahanpesulain nojalla Suomeen perustettiin vuonna 1998 rahanpesun selvittelykeskus, jonka muun muassa toimii rahanpesuilmoituksia vastaanottavana viranomaisena.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4573]