Ehdonalainen vapaus ja suoritetun ajan laskeminen
Järvelä, Miia (2012)
There are no files associated with this item.
Järvelä, Miia
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Tiivistelmä
Ehdonalaisen vapauden järjestelmä on ollut käytössä Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Ehdonalaista vapautta koskevia säännöksiä on muutettu useaan kertaan. Yksi tärkeimmistä muutoksista on vuonna 2006 toteutettu vankeusrangaistuksen kokonaisuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli ehdonalaista vapautta koskevien säännösten uudistaminen, etenkin elinkautisvankien ja jäännösrangaistuksen täytäntöönpanon osalta. Tällöin otettiin myös käyttöön valvottu koevapaus, jolla mahdollistetaan vapauteen pääseminen ennen lakisääteistä määräaikaa. Lisäksi rikoslain säännökset vankien rangaistusaikojen laskutavasta ja ehdonalaisen vapauden määräytymisestä ovat uudistuneet helmikuun alussa 2011.
Tutkielman tarkoituksena on muodostaa käsitys ehdonalaisen vapauden sisällöstä ja tutkia, miten ehdonalaiseen vapauteen on mahdollista päästä erilaisissa tilanteissa. Tutkielmassa tarkastellaan, miten ehdonalainen vapaus on syntynyt ja kehittynyt vuosien saatossa nykyisen kaltaiseksi järjestelmäksi. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten uudistettu ehdonalainen vapaus vastaa lainsäätäjän tavoitteisiin ja yhteiskunnan odotuksiin. Tutkielmassa esitellään ehdonalaisen vapauttamisen eri määräosia ja perehdytään jäännösrangaistuksen täytäntöönpanoon. Lain esityöt ja lainvalmisteluaineistot ovat tutkielmassa tärkeässä roolissa. Niiden tarkoituksena on selvittää uudistetun järjestelmän lainsäädännön sisältöä ja tavoitteita.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, miten Suomen ehdonalaisen vapauden järjestelmä on osoittautunut toimivaksi kokonaisuudeksi. Ehdonalaista vapautta koskevat säännökset ovat kirjattu lakiin selkeästi ja helposti ymmärrettäviksi. Ainoastaan jäännösrangaistusta ja yhteisen rangaistuksen mittaamista koskevat lainkohdat ovat epäselvästi tulkittavissa. Laissa ei ole selkeää laskentakaavaa siitä, miten jäännösrangaistus ja yhteinen rangaistus tulisi muodostaa. Tutkielmassa esitellään vaihtoehtoisia laskentamalleja, miten jäännösrangaistus tulisi ottaa huomioon yhteisen rangaistuksen mittaamisessa.
Tutkielman tarkoituksena on muodostaa käsitys ehdonalaisen vapauden sisällöstä ja tutkia, miten ehdonalaiseen vapauteen on mahdollista päästä erilaisissa tilanteissa. Tutkielmassa tarkastellaan, miten ehdonalainen vapaus on syntynyt ja kehittynyt vuosien saatossa nykyisen kaltaiseksi järjestelmäksi. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten uudistettu ehdonalainen vapaus vastaa lainsäätäjän tavoitteisiin ja yhteiskunnan odotuksiin. Tutkielmassa esitellään ehdonalaisen vapauttamisen eri määräosia ja perehdytään jäännösrangaistuksen täytäntöönpanoon. Lain esityöt ja lainvalmisteluaineistot ovat tutkielmassa tärkeässä roolissa. Niiden tarkoituksena on selvittää uudistetun järjestelmän lainsäädännön sisältöä ja tavoitteita.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, miten Suomen ehdonalaisen vapauden järjestelmä on osoittautunut toimivaksi kokonaisuudeksi. Ehdonalaista vapautta koskevat säännökset ovat kirjattu lakiin selkeästi ja helposti ymmärrettäviksi. Ainoastaan jäännösrangaistusta ja yhteisen rangaistuksen mittaamista koskevat lainkohdat ovat epäselvästi tulkittavissa. Laissa ei ole selkeää laskentakaavaa siitä, miten jäännösrangaistus ja yhteinen rangaistus tulisi muodostaa. Tutkielmassa esitellään vaihtoehtoisia laskentamalleja, miten jäännösrangaistus tulisi ottaa huomioon yhteisen rangaistuksen mittaamisessa.
Kokoelmat
- Pro gradut [4086]