Euroopan ihmisoikeussopimuksen ne bis in idem -kiellon vaikutukset kansallisesti : tarkastelukohteina vero- ja arvopaperimarkkinaoikeudelliset seuraamusjärjestelmät

Abstract

Tutkielman kohteena on Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan sisältämä ne bis in idem -kielto ja sen vaikutukset kansallisesti kahdessa eri seuraamusjärjestelmässä. Tutkielman tarkoituksena on muodostaa systemaattinen kokonaiskuva ne bis in idem -kiellon rakenteesta ja sen tulkintaan liittyvistä ongelmakohdista.

Ihmisoikeustuomioistuimen viimeisimmän ne bis in idem -kiellon tulkinnan linjamuutoksen seurausvaikutukset tulivat Pohjoismaissa esiin ensin hallinnollisessa prosessissa määrättävän veronkorotuksen ja rikosprosessissa määrättävän rangaistuksen välisessä suhteessa. Suomen ylimmät oikeusasteet ovat viime aikoina antaneet useita tähän relaatioon liittyviä ratkaisuja, joissa on käänteentekevästi todettu, että ne bis in idem -kielto tulee sovellettavaksi veronkorotusasian ja samaa tekoa koskevan veropetosasian kesken. Tutkielmassa Suomessa omaksuttua tulkintaa verrataan niin Ruotsissa kuin Norjassakin omaksuttuihin tulkintoihin.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa on todettu, että ne bis in idem -kiellon ulottaminen hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten väliseen suhteeseen edellyttää yleisemminkin seuraamusjärjestelmien uudelleen arviointia ja yhteensovittamista. Tutkielmassa tarkastelu on ulotettu arvopaperimarkkinaoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään, joka on parhaillaan niin eurooppalaisten kuin kansallistenkin lainsäädäntöhankkeiden takia kohtaamassa tuntuvia muutoksia.

Ihmisoikeustuomioistuimen uusi ne bis in idem -tulkinta ei aiheuta arvopaperimarkkinaoikeudellisessa seuraamusjärjestelmässä yhtä laajoja ongelmatilanteita kuin vero-oikeudellisessa seuraamusjärjestelmässä. Syy tähän on eroavaisuus siinä, miten hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten välinen suhde on säännelty. Arvopaperimarkkinaoikeudellisessa seuraamusjärjestelmässä hallinnolliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset on lähtökohtaisesti säännelty toisilleen vaihtoehtoisiksi, kun taas vero-oikeudellisessa seuraamusjärjestelmässä lainsäädännössä lähtökohtana on ollut, että samasta verotukseen liittyvän ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä voi olla seuraamuksena sekä hallinnollinen veronkorotus että rikosoikeudellinen rangaistus.