Rikollisuuden syyt, syyntakeisuus ja mielentilan tutkiminen

Abstract

Yksittäistä syytä sen selittämiseksi, miksi ihmiset tekevät rikoksia, ei ole löydetty, vaan asiasta on kyetty esittämään vain erilaisia teorioita. Nämä teoriat korostavat esimerkiksi psykologisia seikkoja (psykologiset teoriat), ihmisten eriarvoisuutta (konflikti- ja anomiateoriat), ihmisten syntymistä hyväksi tai pahaksi (kriminaaliantropologia) tai kontrollin puutetta sen selittämiseksi, miksi ihmiset syyllistyvät rikoksiin.

Syyntakeisuudella tarkoitetaan tiettyjen tekijän rikosvastuulle asetettujen psyykkisten vähimmäisedellytysten täyttymistä. Suomessa rikoksentekijä on syyntakeeton, jollei hän kykene ymmärtämään tekoaan tai sen oikeudenvastaisuutta tai kykene säätelemään käytöstään mielenterveyden ongelmiensa vuoksi. Suomessa on myös alentuneen syyntakeisuuden instituutio. Alentunut syyntakeisuus lieventää rangaistusmoitetta, mutta ei kokonaan poista sitä. syyntakeisuuden selvittämiseksi voidaan Suomessa suorittaa mielentilatutkimus. Sen tekemisestä päättää rikosasian ratkaiseva tuomioistuin. Mitään velvollisuutta mielentilatutkimuksen tekemiseen ei ole. Alentuneen syyntakeisuuden käsite ei ole yleisesti tunnettu kaikissa pohjoismaissa. Päihtymystä ei oteta Suomessa huomioon syyntakeisuutta alentavana tai sitä poistavana seikkana. Jollei tekijä ole syyntakeeton tai alentuneesti syyntakeinen, hän on syyntakeinen, ja hänet voidaan tuomita täyteen rangaistukseen. Jos tekijä on syyntakeeton, häntä ei tuomita, vaan hänen hoidostaan vastaavat terveydenhuoltoviranomaiset. Jos tekijä on alentuneesti syyntakeinen, hänet voidaan tuomita täyteen rangaistukseen, mutta rangaistusta voidaan myös alentuneen syyntakeisuuden vuoksi lieventää.

Syyntakeisuusinstituutiot ovat melko samanlaisia kaikissa pohjoismaissa. Tosin esimerkiksi Ruotsissa ei tunneta alentunutta syyntakeisuutta ja toisaalta Tanskassa päihtymys otetaan syyntakeisuusarvioissa eri tavalla huomioon kuin esimerkiksi Suomessa. Pohjoismaiset mielentilatutkimukset ja mielentilalausunnot vaihtelevat jonkin verran maittain, mutta pääpiirteissään menettely on yhdenmukainen kaikissa maissa. Syyntakeisuus- ja mielentilalausuntokäytäntöön Suomessa liittyy useita ongelmia: Syyntakeettomiksi tuomioistuimessa todetut henkilöt eivät aina pääse hoitoon, alentuneesti syyntakeinen voi joutua vankilaan vaikkei sinne kuulu, alentunut syyntakeisuus on katoamassa tuomioistuinten pääsääntöisesti todetessa rikoksen tekijät joko syyntakeisiksi tai syyntakeettomiksi. Lisäksi mielentilalausunnon tekeminen on raskas ja byrokraattinen prosessi.