Motiivit rangaistuksen koventamis- ja lieventämisperusteina

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää rikoksentekijän motiivin vaikutusta rangaistuksen mittaamiseen.

Tutkimusmenetelmäksi on valittu oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimus. Sen avulla selvitetään, mitä voimassaoleva oikeussäännöstö selvittää motiivien merkityksestä rangaistuksen mittaamisen näkökulmasta.

Lähdeaineistona on käytetty oikeuskirjallisuutta, lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoa, virallisjulkaisuja sekä erilaisia oikeustieteellisiä artikkeleita. Empiirisenä tutkimusaineistona on käytetty erityisesti Korkeimman oikeuden ja hovioikeuden ratkaisuja, mutta mukana on myös joitakin käräjäoikeuden sekä ulkomaisten tuomioistuinten ratkaisuja.

Tutkielman alussa tarkastellaan motiivin eri määritelmiä. Tutkielmassa havaittiin, että oikeuskirjallisuuden määritelmät motiivista ovat hyvin moninaiset. Lisäksi motiivin erottaminen muista käsitteistä, erityisesti tarkoituksesta, luo oman haasteensa aiheen käsittelylle.

Koska motiivit vaikuttavat rangaistuksen mittaamiseen ennen kaikkea laissa olevien koventamis- ja lieventämisperusteiden kautta, on tutkielman keskeisimpänä osana rasistisen koventamisperusteen, palkkion vastaanottamisen ja inhimillisen myötätunnon tarkastelu. Tavoitteena onkin ollut antaa kaikista näistä perusteista mahdollisimman kattava yleiskuva. Johtopäätöksenä havaittiin, että siinä missä rasistista koventamisperustetta ja inhimillistä myötätuntoa voidaan pitää hyvin perusteltuina ja tarpeellisina, on palkkiperuste sitä vastoin varsin vähämerkityksellinen ja tästä syystä varsin tarpeeton yleisenä koventamisperusteena.

Lainsäädännössä mainittujen motiivien lisäksi motiivit voivat tulla huomioon otetuksi yleisen rangaistuksen mittaamista koskevan säännöksen nojalla. Tutkielmassa tarkastellaankin lainsäädännössä nimenomaisesti mainittujen koventamisperusteiden ohella muita sellaisia motiiveja, joita on pidetty oikeuskäytännössä tai oikeuskirjallisuudessa merkityksellisinä rangaistuksen mittaamisen näkökulmasta. Tutkielmassa havaittiin kuitenkin, että lopulta vain harvasta motiivista voisi olla yleiseksi mittaamiseen vaikuttavaksi lieventämis- tai koventamisperusteeksi.