Selvä ja riidaton saatava palkkaturvamenettelyssä

Abstract

Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden palkan ja palkkaan liittyvien liitännäissaatavien saaminen on turvattu palkkaturvalain 1998/866 edellytysten täyttyessä. Maksimissaan palkkaturvaa voidaan maksaa 15.200 euroa yhtä työntekijää kohden. Edellytyksenä on, että saatava on perusteeltaan ja määrältään selvä ja riidaton. Palkkaturvaviranomaisen maksaessa työnantajan laiminlyödyt palkka- ja muut saatavat syntyy valtiolle takaisinsaantioikeus maksukyvytöntä työnantajaa kohtaan palkkaturvana maksettuihin suorituksiin.

Tutkielmassa pyritään kuvaamaan oikeusdogmaattisin keinoin työntekijän selvä ja riidaton saatava palkkaturvamenettelyssä sekä luomaan kokonaiskuva palkkaturvamenettelystä. Ts. miten vallitseva lainsäädäntö mahdollistaa työnantajan maksukyvyttömyystilanteissa suorittaa valtion varoista palkkaturvalain mukaan työntekijän perusteeltaan ja määrältään selvät ja riidattomat saatavat. Tutkimus on rajattu työsuhteessa olevan työntekijän riidattomien saatavien käsittelemiseen. Mitkä ovat yleiset kriteerit, joiden täyttymisedellytysten vallitessa palkkaturvaa voidaan maksaa.

Palkkaturvalain 8 §:n mukaan viranomainen voi rajoittaa perustellusta syystä palkkaturvan määrään, jonka työnantaja on maksanut työntekijälle vuoden kuluessa ennen palkkaturvahakemuksen jättämistä. Palkkaturvana on maksettava vähintään kaksi kertaa työntekijälle vuoden kuluessa ennen palkkaturvahakemuksen jättämistä maksettu määrä. Mikäli palkkaa ei ole tuona aikana maksettu lainkaan, palkkaturva voidaan evätä kokonaan. Työnantajan maksaman määrän kasvaessa kaventuu myös viranomaisen harkintavalta. Käytäntö on osoittanut, ettei säännös kaikissa tilanteissa ole ollut riittävän tehokas väärinkäytösten estämiseksi.

Työoikeudellisesta näkökulmasta yritysmuodon muutoksia arvioidaan palkkaturvamenettelyssä mm. säilyykö yrityksen yhtiöoikeudellinen identtisyys yritysmuodon muutoksen yhteydessä. Jos yrityksen identtisyys katkeaa, kyseessä on liikkeen luovutus. Esimerkkejä identtisyyden säilymisestä ovat avoimen yhtiön muuttaminen kommandiittiyhtiöksi tai päinvastoin sekä henkilöyhtiön muuttaminen osakeyhtiöksi. Sen sijaan yhtiöoikeudellinen identtisyys katkeaa muutettaessa yksityisliike henkilöyhtiöksi tai osakeyhtiöksi tai osakeyhtiö henkilöyhtiöksi tai yksityisliikkeeksi.