Hiljaiset oikeustoimet työsopimussuhteessa – sopimuksen hiljainen syntyminen, pidennys ja päättyminen sekä ehtojen hiljainen vakiintuminen

Abstract

Työsopimus ja sen ehdoista sopiminen sekä työsopimuksen päättäminen perustuvat pääsääntöisesti nimenomaisiin tahdonilmaisuihin. Yleisimmin käytetään kirjallista muotoa. Nimenomaisen sopimisen pääsääntöisyydestä huolimatta työsopimussuhteen koko elinkaaren aikana – työsuhteen alkaessa, sen kuluessa ja päättyessä – voi tapahtua nimenomaista sopimista huomattavasti harvinaisempia, mutta täysin päteviä hiljaiseen eli konkludenttiseen sopimiseen perustuvia oikeustoimia.

Tutkielmassa tarkastellaan tällaisia työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimussuhteeseen liittyviä hiljaisia oikeustoimia, jotka tapahtuvat ilman nimenomaisia tahdonilmaisuja. Tarkastelun kohteena ovat työsopimuksen hiljainen syntyminen, TSL 6:5 §:n mukainen hiljainen pidennys, työsopimuksen hiljainen päättyminen sekä työsopimuksen ehtojen hiljainen vakiintuminen.

Mainituista hiljaisista oikeustoimista vain työsopimussuhteen hiljainen pidennys ja työsopimuksen hiljaiseen päättymiseen liittyvä eläkeiän saavuttamisen aiheuttama työsopimuksen päättyminen on säännelty työlainsäädännössä. Muut hiljaiset oikeustoimet ovat saaneet oikeutuksen joko oikeuskäytännössä taikka lakien esitöissä.

Jotta kukaan ei vahingossa tulisi sidotuksi oikeustoimeen, johon hän ei ole ilmaissut halukkuuttaan tai jota hän ei ole ollut valmis hyväksymään, on hiljaisesti syntyviin sopimuksiin syytä suhtautua pidättyvästi. Osapuolten tosiasiallinen käyttäytyminen ja yhteinen tarkoitus saattavat kuitenkin osoittaa heidän tarkoittaneen sopimuksen olemassaoloa.

Kirjallisen dokumentaation puuttuessa työsopimussuhteeseen liittyvät hiljaiset oikeustoimet ovat varsin alttiita epäselvyyksille. Vaikka työntekijän suojelun periaate on lähtökohtana hiljaisen sopimisen arvioinnissa, suositeltavaa olisi sopia työsuhdetta koskevista olennaisista seikoista aina kirjallisesti.