Kotipaikka oikeudellisena ongelmana

Abstract

Tutkielman tavoitteena on perehtyä kotikuntalain mukaiseen henkilön kotikunnan määräytymiseen. Kotikunnan määrittely voi tietyissä tilanteissa aiheuttaa henkilöille oikeudellisia ongelmia varsinkin, kun eri hallintoviranomaiset voivat tulkita poikkeavasti väestötietojärjestelmään merkittyä kotikuntamerkintää. Väestötietojärjestelmään merkitty henkilön kotikuntamerkintä ei ole sitova päätös, vaan hallintotoimi, mistä johtuen eri viranomaiset voivat ratkaista henkilön kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitystä kotikunnasta poikkeavasti.

Tutkielmassani olen kirjallisten lähteiden lisäksi käyttänyt paljon lainvalmisteluaineistoa sekä oikeustapauksia. Lainvalmisteluaineiston avulla olen selventänyt mm. kotikuntalain säätämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä pyrkinyt historiallisesti selventämään lain säätämiseen johtaneet syyt. Oikeuskäytännöllä olen pyrkinyt tuomaan esiin niitä käytännössä esiintyviä ongelmatapauksia, joita kotikuntalain tulkinnassa on esiintynyt. Lisäksi olen de lege ferenda – tyyppisesti pyrkinyt ottamaan kantaa niihin mahdollisiin muutoksiin, joita kotikuntalakiin mielestäni olisi syytä tehdä. Oikeustapauksia olen valinnut tutkielmaani siten, että ne ovat eri hallinnonaloilta ja samalla osoittavat kotikuntalain laajan merkityksen eri elämän alueilla. Huomattava kuitenkin on, että valitut tapaukset eivät kata kaikkia ongelma-alueita, vaan ongelmia kotikuntalain tulkinnassa esiintyy muunlaisissakin asioissa.

Kotikuntalain 2 §:ää, jossa osoitetaan ne oikeudelliset perusteet, joilla on merkitystä henkilön kotikuntaa määriteltäessä, ei ole sen säätämisen jälkeen muutettu. Uudistuksia kotikuntalakiin on muutoin tehty useita, joista viimeisempänä muutoksena lain 3 §:n 2 kohdan uudistus. Tämä ns. laitosrajoitussäännöksen uudistaminen mahdollistaa tietyin edellytyksin laitoshoidossa, hoidossa perhehoidossa tai asumispalvelujen avulla asuvan henkilön muuttamaan kotikuntaansa ja saaman kyseiset palvelut uudessakin kunnassa. Tutkielmassani olen käsitellyt lainkohdan muutosprosessia sekä selventänyt muutoksen vaikutuksia kyseisen palvelun tarpeessa olevien henkilöiden osalta. Kotikuntalain 2 §:ä vaatisi pikaista uudistusta. Lain voimassaoloaikana uudistusta on valmisteltu useaan otteeseen, mutta lopullista ratkaisua ei ole vielä löydetty. Tutkielmassani olen esitellyt muutamia näistä ratkaisuvaihtoehdoista sekä esittänyt yhdeksi vaihtoehdoksi auktorisoidun kotikuntaratkaisun mallin.