Määräaikaiset palvelussuhteet Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä

Abstract

Koulutuskuntayhtymän toimintaympäristö tulee muuttumaan lähivuosien aikana voimakkaas-ti. Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhdistyvät Lapin ammattikorkeakoulu Oy:ksi, joka aloittaa toimintansa vuonna 2014. Toisen muutoksen koulutuskuntayhtymälle aiheuttaa järjestämislupien mukaisten opiskelijamäärien vähentäminen. Tutkielma ajoittuu aikaan ennen edellä mainittuja muutoksia. Muutokset tulevat vaikuttamaan voimakkaasti koulutuskuntayhtymän määräaikaisen henkilöstön vähenemiseen.

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää koulutuskuntayhtymän määräaikaisten työ- ja vir-kasuhteiden syntymisen perusteita, kestoaikaa ja päättymistä. Tutkielmassa selvitetään mää-räaikaisten palvelussuhteiden yleisyyttä, perusteltuja syitä ja ketjutusta. Lisäksi tarkastellaan määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien työsuhde-etuuksia ja yhdenvertaista kohtelua sekä käsitellään määräaikaisten palvelussuhteiden edellytyksiä ja päättymistapoja. Tär-keimmät lähteet tutkielmassa ovat työsopimuslaki, laki kunnallisesta viranhaltijasta, lakien esityöt, kunnalliset virka- ja työehtosopimukset sekä oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus. Tutkimusmateriaalina on käytetty koulutuskuntayhtymän palkkahallinnon raportteja ags-raportointijärjestelmästä sekä henkilöstöraporttien ja henkilöaktin tietoja.

Koulutuskuntayhtymässä määräaikaisia palvelussuhteita on 34,5 %. Vertailukuntayhtymien vastaavat luvut ovat 26,44 %, 25,48 % ja 23 %. Määräaikaisuuksia aiheuttavat opettajien epäpätevyys, työn projektiluontoisuus, tulevat organisaatiomuutokset sekä koulutyön keskey-tyminen kesän ajaksi.

Koulutuskuntayhtymän tulisi tehostaa pätevien opettajien hankintaa ja tarkastella tuntiopetus-työn määrää ja pysyvyyttä koko koulutuskuntayhtymän tasolla. Yksittäisten ja ketjutettujen määräaikaisten palvelussuhteiden perustellut syyt tulisi käydä läpi ja mahdolliset perusteet-tomat määräaikaiset palvelussuhteet tulisi poistaa. Lisäksi henkilöstöhallinnon yhdenmukai-siin periaatteisiin ja toimintatapoihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työsopimus-laissa ja viranhaltijalaissa lähtökohtana on toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde. Mää-räaikaiset työsopimukset voidaan tehdä vain perustellusta syystä. Viranhaltijalain mukaan viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain, jos kysymys on viranhaltijan omasta pyynnöstä tai jos määräaikaisuudelle on laissa tai asetuksessa säädetty peruste. Toistuvien määräai-kaisuuksien käytössä edellytetään, että kullekin määräaikaisuudelle tulee olla perusteltu syy. Toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteita tulee käyttää, mikäli työnantajalla on pysyvä kyseisen työvoiman tarve. Kuitenkin määräaikaisia palvelusuhteita voidaan käyttää työelä-män tarpeen mukaan laissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.