Työntekijän ja työnantajan välinen yleinen lojaliteettivelvoite
Keskinen, Jenni (2013)
There are no files associated with this item.
Keskinen, Jenni
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201305281165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201305281165
Tiivistelmä
Uskollisuusvelvoitteella on erityinen merkitys työsuhteessa työnantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n ja 2 luvun 1 §:n yleisvelvoitesäännösten on katsottu sisältävän lojaliteettivelvoitetta koskevan tuen yleisessä muodossa. Tutkielmassa keskitytään kuvaamaan lojaliteettivelvoitetta oikeusperiaatteena, joka on johdettu yleisvelvoitesäännöksistä.
Tutkielmassa käytetään tutkimusmenetelmänä oikeusdogmatiikkaa, jolloin tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö yleisvelvoitteiden ja lojaliteettivelvoitteiden osalta. Lisäksi tutkielmassa käytetään oikeushistoriaa tutkimusmenetelmänä selvitettäessä yleisvelvoitteen historiaa työsopimuslaissa, minkä pohjalta tutkielman lopussa esitetään eri näkemyksiä lojaliteettivelvoitteesta. Tutkielmassa käytetään myös vertailevaa oikeustiedettä tutkimusmenetelmänä verratessa yleissäännöksiä ja lojaliteettivelvoitteita Ruotsin ja Alankomaiden vastaaviin sääntelyihin.
Työelämän muutossuunnat ovat johtaneet siihen, että joustavuutta tavoitellaan yhä enemmän. Tutkielmassa katsotaan, että työelämän joustavoituessa, lojaliteettivelvoitteen ala työoikeudessa tulee kasvamaan ja sen merkitys korostumaan. Tutkielmassa esitetään, että lojaliteettivelvoite tulisi ensisijaisesti kirjata lakiin molemminpuolisena yhtä vahvana velvoitteena. Toissijaisesti työsopimuslakiin tulisi kirjata työnantajaa ja työntekijää koskeva yhteinen käyttäytymisstandardi, jonka tulisi sisältää lojaliteettivelvoitetta koskevan tuen. Näin lojaliteettivelvoitteen ala ja merkityssisältö täsmentyisi.
Lojaliteettivelvoitteen on perinteisesti katsottu olevan sidoksissa työntekijän asemaan. Tutkielmassa esitetyn näkemyksen mukaan työntekijän lojaliteettivelvoitteen katsotaan olevan suhteellinen, koska se on yhteydessä myös työnantajan työsuhteesta johtuvien velvoitteiden täyttöasteeseen. Lisäksi tutkielmassa esitetään näkemys lojaliteettivelvoitteen vastavuoroisuudesta, jonka mukaan osapuolten tulee sopimussuhteessa joustaa vuorotellen oman lojaliteettivelvoitteensa yli.
Tutkielmassa käytetään tutkimusmenetelmänä oikeusdogmatiikkaa, jolloin tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö yleisvelvoitteiden ja lojaliteettivelvoitteiden osalta. Lisäksi tutkielmassa käytetään oikeushistoriaa tutkimusmenetelmänä selvitettäessä yleisvelvoitteen historiaa työsopimuslaissa, minkä pohjalta tutkielman lopussa esitetään eri näkemyksiä lojaliteettivelvoitteesta. Tutkielmassa käytetään myös vertailevaa oikeustiedettä tutkimusmenetelmänä verratessa yleissäännöksiä ja lojaliteettivelvoitteita Ruotsin ja Alankomaiden vastaaviin sääntelyihin.
Työelämän muutossuunnat ovat johtaneet siihen, että joustavuutta tavoitellaan yhä enemmän. Tutkielmassa katsotaan, että työelämän joustavoituessa, lojaliteettivelvoitteen ala työoikeudessa tulee kasvamaan ja sen merkitys korostumaan. Tutkielmassa esitetään, että lojaliteettivelvoite tulisi ensisijaisesti kirjata lakiin molemminpuolisena yhtä vahvana velvoitteena. Toissijaisesti työsopimuslakiin tulisi kirjata työnantajaa ja työntekijää koskeva yhteinen käyttäytymisstandardi, jonka tulisi sisältää lojaliteettivelvoitetta koskevan tuen. Näin lojaliteettivelvoitteen ala ja merkityssisältö täsmentyisi.
Lojaliteettivelvoitteen on perinteisesti katsottu olevan sidoksissa työntekijän asemaan. Tutkielmassa esitetyn näkemyksen mukaan työntekijän lojaliteettivelvoitteen katsotaan olevan suhteellinen, koska se on yhteydessä myös työnantajan työsuhteesta johtuvien velvoitteiden täyttöasteeseen. Lisäksi tutkielmassa esitetään näkemys lojaliteettivelvoitteen vastavuoroisuudesta, jonka mukaan osapuolten tulee sopimussuhteessa joustaa vuorotellen oman lojaliteettivelvoitteensa yli.
Kokoelmat
- Pro gradut [4083]