Uudistushakkuut ja metsänuudistamisvelvollisuus
Ala-Tulijoki, Heli (2009)
There are no files associated with this item.
Ala-Tulijoki, Heli
Lapin yliopisto
2009
openAccess
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee uudistushakkuita ja metsänuudistamisvelvollisuutta. Metsälain mukaan uudistus-hakkuun jälkeen hakkuualueelle on saatava kohtuullisessa ajassa aikaan taloudellisesti kasvatuskelpoi-nen taimikko, joten metsänuudistaminen liittyy kiinteästi uudistushakkuisiin.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää voimassaolevan metsälainsäädännön avulla kuinka uudistushak-kuita ja uuden puuston aikaansaamista säännellään. Metsälain ja sen nojalla annettujen alemmantasois-ten normien lisäksi käytännön metsänhoitoon ja–käyttöön vaikuttavat mm. Metsätalouden kehittämis-keskus Tapion metsänhoidon suositukset sekä muu viranomaisten antama neuvonta ja ohjaus, metsäser-tifiointi ja metsäsuunnittelu. Metsälaki ei ole kovin yksityiskohtainen ja täsmällinen, vaan se antaa met-sänomistajalle vapauden melko pitkälti itse päättää kuinka hän metsiään hoitaa ja käyttää. Uudistushak-kuiden osalta metsälaissa on säädetty ns. lakiraja, jonka mukaan uudistushakkuuta ei saa tehdä ennen kuin puusto on saavuttanut riittävän järeyden tai iän. Säännöstä täydentää metsälain nojalla annettu maa- ja metsätalousministeriön antama päätös metsälain soveltamisesta. Metsänuudistamisvelvollisuus eli metsälain mukainen uuden puuston aikaan saaminen on säännelty metsälaissa tarkemmin.
Suomessa ei ole metsänhoitopakkoa, joten metsänomistajan ei ole pakko missään vaiheessa suorittaa uudistushakkuuta, vaikka puusto olisi uudistuskypsää. Jos uudistushakkuu sen sijaan tehdään, on hak-kuualueelle saatava aikaan uusi puusto. Metsänuudistamisvelvollisuuden laiminlyönti on rangaistavaa.
Uudistushakkuita ja metsänuudistamista koskevaa sääntelyä metsälaissa tulisi tarkentaa. Uudistushak-kuiden osalta voitaisiin harkita sitä, että metsänomistaja saisi nykyistä vapaammin päättää uudistushak-kuun ajankohdasta silloin, kun uudistuskypsyyttä lähentelevän puuston kasvattaminen edelleen on talou-dellisesti kannattamattomampaa kuin uudistushakkuu. Lisäksi metsälainsäädäntöön tulisi ottaa perus-säännökset tärkeästä metsäsuunnittelusta.
Uudistushakkuita rajoittavat säännökset niin luonnonsuojelun kuin kaavoituksen osalta eivät erityisen merkittävästi rajoita metsätalouden harjoittamista Suomessa. Metsänuudistamisvelvollisuuden täyttämi-nen toteutuu pääsääntöisesti hyvin ja uusi puusto saadaan lähes aina hakatun tilalle ennemmin tai myö-hemmin. Käytännön metsänhoidossa ja - käytössä ylitetään usein metsälain asettamat minimivaatimuk-set, joten neuvonnalla, ohjauksella ja hyvän metsänhoidon suosituksilla on huomattava vaikutus metsien käsittelylle.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää voimassaolevan metsälainsäädännön avulla kuinka uudistushak-kuita ja uuden puuston aikaansaamista säännellään. Metsälain ja sen nojalla annettujen alemmantasois-ten normien lisäksi käytännön metsänhoitoon ja–käyttöön vaikuttavat mm. Metsätalouden kehittämis-keskus Tapion metsänhoidon suositukset sekä muu viranomaisten antama neuvonta ja ohjaus, metsäser-tifiointi ja metsäsuunnittelu. Metsälaki ei ole kovin yksityiskohtainen ja täsmällinen, vaan se antaa met-sänomistajalle vapauden melko pitkälti itse päättää kuinka hän metsiään hoitaa ja käyttää. Uudistushak-kuiden osalta metsälaissa on säädetty ns. lakiraja, jonka mukaan uudistushakkuuta ei saa tehdä ennen kuin puusto on saavuttanut riittävän järeyden tai iän. Säännöstä täydentää metsälain nojalla annettu maa- ja metsätalousministeriön antama päätös metsälain soveltamisesta. Metsänuudistamisvelvollisuus eli metsälain mukainen uuden puuston aikaan saaminen on säännelty metsälaissa tarkemmin.
Suomessa ei ole metsänhoitopakkoa, joten metsänomistajan ei ole pakko missään vaiheessa suorittaa uudistushakkuuta, vaikka puusto olisi uudistuskypsää. Jos uudistushakkuu sen sijaan tehdään, on hak-kuualueelle saatava aikaan uusi puusto. Metsänuudistamisvelvollisuuden laiminlyönti on rangaistavaa.
Uudistushakkuita ja metsänuudistamista koskevaa sääntelyä metsälaissa tulisi tarkentaa. Uudistushak-kuiden osalta voitaisiin harkita sitä, että metsänomistaja saisi nykyistä vapaammin päättää uudistushak-kuun ajankohdasta silloin, kun uudistuskypsyyttä lähentelevän puuston kasvattaminen edelleen on talou-dellisesti kannattamattomampaa kuin uudistushakkuu. Lisäksi metsälainsäädäntöön tulisi ottaa perus-säännökset tärkeästä metsäsuunnittelusta.
Uudistushakkuita rajoittavat säännökset niin luonnonsuojelun kuin kaavoituksen osalta eivät erityisen merkittävästi rajoita metsätalouden harjoittamista Suomessa. Metsänuudistamisvelvollisuuden täyttämi-nen toteutuu pääsääntöisesti hyvin ja uusi puusto saadaan lähes aina hakatun tilalle ennemmin tai myö-hemmin. Käytännön metsänhoidossa ja - käytössä ylitetään usein metsälain asettamat minimivaatimuk-set, joten neuvonnalla, ohjauksella ja hyvän metsänhoidon suosituksilla on huomattava vaikutus metsien käsittelylle.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4439]