Rakennuksen oikeudellinen olemus oikeuskäytännön valossa
Leinonen, Matti (2010)
There are no files associated with this item.
Leinonen, Matti
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Rakennuksiin ja niiden omistajiin kohdistuu monia oikeuksia ja velvollisuuksia läpi rakennuksen elinkaaren. Sen vuoksi usein aktualisoituu kysymys, onko tiettyä kohdetta pidettävä rakennuksena vai muuna rakennelmana.
Rakennuslainsäädäntö uudistui voimakkaasti vuosituhannen vaihteessa. Vanhan rakennuslain korvasi uusi maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka 113 § sisältää rakennuksen oikeudellisen määritelmän. Määritelmä on kuitenkin moniltaosin avoin ja tulkinnanvarainen, minkä johdosta se saa todellisen sisältönsä vasta oikeuskäytännön kautta.
Tässä tutkielmassa selvitetään rakennuksen määritelmää oikeuskäytännön avulla. Tutkielma siis perustuu konkreettisten ja todellisten tilanteiden analysointiin, minkä johdosta teoreettinen pohdinta jää vähemmälle. Tutkielman tarkoituksena on siten olla konkreettinen ohje käytännön ongelmanratkaisua ajatellen.
Maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n mukaan rakennus koostuu neljästä osatekijästä. Rakennusta määriteltäessä on otettava huomioon sen käyttötarkoitus, rakenne, pysyvyys ja rakennuksen vaatima viranomaisvalvonnan tarve. Näiden neljän tekijän on täytyttävä samanaikaisesti, jotta kyseessä on MRL 113 §:ssä tarkoitettu rakennus. Näiden osatekijöiden täyttyminen puolestaan perustellaan aina kustakin tapauksesta johtuvilla konkreettisilla seikoilla. Tuomioistuimen on ratkaisua tehdessään aina otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Tutkielman alussa tarkastellaan KHO:n perustelujen kautta juuri näitä konkreettisia seikkoja, joilla rakennuksen olemassaolo tai se, ettei kohde ole rakennus, on perusteltu. Tästä katsauksesta käy ilmi, että on olemassa muutamia seikkoja, joihin kiinnitetään lähes säännönmukaisesti huomiota. Samoin on olemassa runsaasti sellaisia seikkoja, joita käytetään vain satunnaisesti. Tutkielman loppuosassa käsitellään seikkaperäisemmin kukin rakennuksen neljästä osatekijästä. Minkälaista käyttötarkoitusta ja rakennetta rakennukselta vaaditaan? Milloin puolestaan täyttyy pysyvyyden edellytys? Entä mitä tarkoittaa rakennukseen kohdistuva viranomaisvalvonnan tarve?
Rakennuslainsäädäntö uudistui voimakkaasti vuosituhannen vaihteessa. Vanhan rakennuslain korvasi uusi maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka 113 § sisältää rakennuksen oikeudellisen määritelmän. Määritelmä on kuitenkin moniltaosin avoin ja tulkinnanvarainen, minkä johdosta se saa todellisen sisältönsä vasta oikeuskäytännön kautta.
Tässä tutkielmassa selvitetään rakennuksen määritelmää oikeuskäytännön avulla. Tutkielma siis perustuu konkreettisten ja todellisten tilanteiden analysointiin, minkä johdosta teoreettinen pohdinta jää vähemmälle. Tutkielman tarkoituksena on siten olla konkreettinen ohje käytännön ongelmanratkaisua ajatellen.
Maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n mukaan rakennus koostuu neljästä osatekijästä. Rakennusta määriteltäessä on otettava huomioon sen käyttötarkoitus, rakenne, pysyvyys ja rakennuksen vaatima viranomaisvalvonnan tarve. Näiden neljän tekijän on täytyttävä samanaikaisesti, jotta kyseessä on MRL 113 §:ssä tarkoitettu rakennus. Näiden osatekijöiden täyttyminen puolestaan perustellaan aina kustakin tapauksesta johtuvilla konkreettisilla seikoilla. Tuomioistuimen on ratkaisua tehdessään aina otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Tutkielman alussa tarkastellaan KHO:n perustelujen kautta juuri näitä konkreettisia seikkoja, joilla rakennuksen olemassaolo tai se, ettei kohde ole rakennus, on perusteltu. Tästä katsauksesta käy ilmi, että on olemassa muutamia seikkoja, joihin kiinnitetään lähes säännönmukaisesti huomiota. Samoin on olemassa runsaasti sellaisia seikkoja, joita käytetään vain satunnaisesti. Tutkielman loppuosassa käsitellään seikkaperäisemmin kukin rakennuksen neljästä osatekijästä. Minkälaista käyttötarkoitusta ja rakennetta rakennukselta vaaditaan? Milloin puolestaan täyttyy pysyvyyden edellytys? Entä mitä tarkoittaa rakennukseen kohdistuva viranomaisvalvonnan tarve?
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4461]