Vesiluvan myöntämisen edellytykset ja korvauskysymykset veden korkeuden nostamiselle järven kunnostustarkoituksessa

Abstract

Tarve toteuttaa veden korkeuden nostohankkeita järvien kunnostamiseksi on lisääntynyt. Vanhan vesilain säännöksiä pidettiin tässä suhteessa liian tiukkoina ja uuteen vesilakiin säädettiin sen vuoksi erityissäännökset veden korkeuden pysyvälle muuttamiselle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten uuden vesilain säännökset helpottavat veden korkeuden nostohankkeita. Havainnollistan asiaa soveltamalla säännöksiä aitoon, vireillä olevaan nostohankkeeseen. Tutkimuksen teossa on käytetty lainopillista menetelmää.

Veden korkeuden nostaminen vaatii aina vesilain mukaisen luvan. Luvan hakija vastaa hankkeen toteuttamisesta ja siitä aiheutuvista velvollisuuksista. Veden korkeutta nostettaessa on perustettava vesioikeudellinen yhteisö aina, kun luvan hakijoita on enemmän kuin yksi. Näin varmistutaan siitä, että aina on löydettävissä hankkeesta vastaava taho. Lupaharkinta on oikeusharkintaa. Vesilain yleiset, kaikkia vesitaloushankkeita koskevat luvan myöntämisedellytykset ovat haitattomuusedellytys, intressivertailuedellytys ja pakkotoimiedellytys. Intressivertailun tuloksena hankkeen hyötyjen on oltava huomattavasti haittoja suuremmat, jotta lupa voidaan myöntää. Hyödyt ja haitat on arvioitava mahdollisimman tarkasti. Aineettomien arvojen merkitys intressivertailussa on lisääntynyt. Merkittävin nostohankkeita helpottava muutos uudessa vesilaissa on mahdollisuus toteuttaa muutkin kuin yleisen tarpeen vaatimat hankkeet enemmistön suostumuksella ilman pysyvää käyttöoikeutta. Edellytyksenä on kirjallinen suostumus vähintään kolmea neljännestä veden alle jäävän maa-alueen pinta-alasta edustavien kiinteistöjen omistajilta.

Uuden vesilain mukaan hankkeesta hyötyä saavat voidaan velvoittaa osallistumaan kustannuksiin. Hyödyn saajan maksettavaksi tulevan määrän pitää vastata hänen osuuttaan hankkeen kokonaishyödystä, eikä määrä saa ylittää hänen saamaansa yksityistä hyötyä. Osallistuminen kustannuksiin voidaan toteuttaa myös vähentämällä hyödyn määrä maksettavaksi tulevista korvauksista. Hankkeesta vastaavan on vesilain mukaan korvattava luvan mukaisesta hankkeesta aiheutunut edunmenetys. Korvaustason lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Korvaus maapohjaan ja sillä oleviin rakennuksiin, rakennelmiin ja laitteisiin kohdistuvasta edunmenetyksestä on kuitenkin määrättävä puolitoistakertaisena, jos se aiheutuu oikeudesta lunastaa, ottaa pysyvään käyttöön tai muuttaa vesialueeksi toiselle kuuluva maa-alue.