Pääsuunnittelijan vastuu rakennushankkeeseen ryhtyjää kohtaan
Lehtonen, Alina (2014)
Lehtonen, Alina
Lapin yliopisto
2014
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201403281046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201403281046
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on määritellä pääsuunnittelijan vastuu rakennushankkeeseen ryhtyjää kohtaan rakennuttajavetoisessa jaetussa suunnittelussa. Rakennuttajavetoisessa jaetussa suunnittelussa pääsuunnittelija on suorassa sopimussuhteessa rakennushankkeeseen ryhtyjän kanssa ja näin ollen vastuussa rakennushankkeeseen ryhtyjää kohtaan pääsuunnittelusta tekemänsä suunnittelusopimuksen mukaisesti.
Maankäyttö- ja rakennuslain 119 §:ssä määritetään rakennushankkeeseen ryhtyjälle asetettu huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa, minkä mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvä on velvollinen huolehtimaan rakennuksen suunnittelemisesta ja rakentamisesta rakentamiselle asetettujen säännösten ja määräysten mukaan. Pääsuunnittelijasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 120 §:ssä, jossa pääsuunnittelijan tehtäväksi määritetään huolehtimisvelvollisuus rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja rakentamisen laadusta. Työssäni olen huomioinut myös 1.9.2014 voimaantulevat rakennuksen suunnittelua ja suunnitelmia koskevat muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin. Pääsuunnittelijan tehtävistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksessa ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kuuluvassa ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen suunnittelijoista ja suunnitelmista. Pääsuunnittelijan lakisääteisten velvollisuuksien lisäksi olen käsitellyt pääsuunnittelijalle yleisistä sopimusoikeudellisista periaatteista syntyviä velvollisuuksia.
Tutkielmassani olen myös pohtinut kauppakaaren ja kauppalain soveltumista pääsuunnittelusta tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Pääsuunnittelijan vastuu rakennushankkeeseen ryhtyjää kohtaan perustuu heidän välillä pääsuunnittelusta tehtyyn toimeksiantosopimukseen ja on vahingonkorvauslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävää sopimusvastuuta. Pääsuunnittelijan sopimukseen perustuvan vastuun katsotaan olevan tuottamukseen perustuvaa ekskulpaatiovastuuta eli epäsuoraa tuottamusvastuuta. Pääsuunnittelijan tulee korvausvastuusta vapautuakseen näyttää toimineensa huolellisesti tehtäviään täyttäessään. Mikäli pääsuunnittelija ei kykene esittämään riittävää näyttöä oman toimintansa huolellisuudesta, tulee hän korvausvastuulliseksi rakennushankkeeseen ryhtyjälle aiheutuneista vahingoista. Työssäni olen käsitellyt pääsuunnittelijan korvausvastuun perustavia vastuuperusteista ja pääsuunnittelijan korvausvastuun vanhentumista sekä pääsuunnittelusta tehtävään toimeksiantosopimukseen mahdollisesti otettavia, pääsuunnittelijan korvausvastuuta rajoittavia vastuunrajoitusehtoja.
Maankäyttö- ja rakennuslain 119 §:ssä määritetään rakennushankkeeseen ryhtyjälle asetettu huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa, minkä mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvä on velvollinen huolehtimaan rakennuksen suunnittelemisesta ja rakentamisesta rakentamiselle asetettujen säännösten ja määräysten mukaan. Pääsuunnittelijasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 120 §:ssä, jossa pääsuunnittelijan tehtäväksi määritetään huolehtimisvelvollisuus rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja rakentamisen laadusta. Työssäni olen huomioinut myös 1.9.2014 voimaantulevat rakennuksen suunnittelua ja suunnitelmia koskevat muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin. Pääsuunnittelijan tehtävistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksessa ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kuuluvassa ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen suunnittelijoista ja suunnitelmista. Pääsuunnittelijan lakisääteisten velvollisuuksien lisäksi olen käsitellyt pääsuunnittelijalle yleisistä sopimusoikeudellisista periaatteista syntyviä velvollisuuksia.
Tutkielmassani olen myös pohtinut kauppakaaren ja kauppalain soveltumista pääsuunnittelusta tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Pääsuunnittelijan vastuu rakennushankkeeseen ryhtyjää kohtaan perustuu heidän välillä pääsuunnittelusta tehtyyn toimeksiantosopimukseen ja on vahingonkorvauslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävää sopimusvastuuta. Pääsuunnittelijan sopimukseen perustuvan vastuun katsotaan olevan tuottamukseen perustuvaa ekskulpaatiovastuuta eli epäsuoraa tuottamusvastuuta. Pääsuunnittelijan tulee korvausvastuusta vapautuakseen näyttää toimineensa huolellisesti tehtäviään täyttäessään. Mikäli pääsuunnittelija ei kykene esittämään riittävää näyttöä oman toimintansa huolellisuudesta, tulee hän korvausvastuulliseksi rakennushankkeeseen ryhtyjälle aiheutuneista vahingoista. Työssäni olen käsitellyt pääsuunnittelijan korvausvastuun perustavia vastuuperusteista ja pääsuunnittelijan korvausvastuun vanhentumista sekä pääsuunnittelusta tehtävään toimeksiantosopimukseen mahdollisesti otettavia, pääsuunnittelijan korvausvastuuta rajoittavia vastuunrajoitusehtoja.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4577]