Kilpailuoikeuden seuraamusjärjestelmä : vahingonkorvauksen ongelmat ja sopimusperusteinen vahingonkorvausvastuu
Mikkonen, Juho-Heikki (2012)
Mikkonen, Juho-Heikki
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201205111115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201205111115
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan vahingonkorvauksen hakemista kilpailunrajoituksilla aiheutetuista vahingoista. Tutkimustehtävänä on tarkastella, miten eri oikeuskeinojen avulla on mahdollista hakea vahingonkorvausta ja mitä ovat vahingonkorvauksen yleiset edellytykset kilpailuoikeuskontekstissa. Tutkimusmenetelmä on oikeusdogmaattinen, eli oikeudenalan tämänhetkisen tilan läpikäymisellä on tarkoitus selventää alan systematiikkaa ja keskeisten määritelmien sisältöä. Tutkimus on jaettu kolmeen osaan, eli oikeudenalan esittelevään johdantoon, seuraamusjärjestelmän yksityisoikeudelliseen osaa ja johtopäätöksiä sisältävään osaan. Lisäksi loppuun on otettu pieni katsaus Yhdysvaltalaisen oikeuskäytännön muovaamista menetelmistä vahingon määrän osoittamisen osalta.
Kilpailuoikeudellisten vahinkojen osalta korostuu oikeuskeinojen laaja kirjo ja kotimaisen oikeuskeinojen vähyys. Suurimmat ongelmat koko EU:n alueella vahingonkorvausten saamisessa on koettu olevan vahinkojen ja kilpailunrajoitusten välisen syy-yhteyden muodostamisessa ja vahingon määrän mittaamisessa. Ongelmallista on myös se, että vain viranomaisten käytössä on tarpeeksi resursseja ja ammattitaitoa tutkia kilpailunrajoitusten olemassaolo. Lisäksi suuri ongelma on ammattitaidon ja erityisosaamisen vaatimus, jota jo pelkkä vahingon määrittäminen edellyttää. Vahingonkorvauksen yleisten edellytysten soveltuminen kilpailuoikeudellisiin vahinkoihin on vahinkojen ominaispiirteiden vuoksi haastavampaa, kuin tavallisessa vahingonkorvauksessa. Kilpailunrajoituksille on ominaista niillä aiheutettujen vahinkojen eteenpäin vierittäminen, jolloin vahingonkärsijä on hyvin etäällä itse vahingon aiheuttajasta. Toinen ominainen piirre on, että kilpailunrajoitukset todetaan monesti vasta muutaman vuoden päästä
kilpailunrajoiuksen lakkaamisesta. Nämä tuo omat haasteensa syy-yhteyden ja vahingon määrän mittaamisen todistamiseen. Mahdollisella ennakollisella varautumisella etenkin sopimussuhteessa oleva vahingonkärsijä voi vaikuttaa mahdollisuuksiinsa saada vahingonkorvausta.
Kilpailuoikeudellisten vahinkojen osalta korostuu oikeuskeinojen laaja kirjo ja kotimaisen oikeuskeinojen vähyys. Suurimmat ongelmat koko EU:n alueella vahingonkorvausten saamisessa on koettu olevan vahinkojen ja kilpailunrajoitusten välisen syy-yhteyden muodostamisessa ja vahingon määrän mittaamisessa. Ongelmallista on myös se, että vain viranomaisten käytössä on tarpeeksi resursseja ja ammattitaitoa tutkia kilpailunrajoitusten olemassaolo. Lisäksi suuri ongelma on ammattitaidon ja erityisosaamisen vaatimus, jota jo pelkkä vahingon määrittäminen edellyttää. Vahingonkorvauksen yleisten edellytysten soveltuminen kilpailuoikeudellisiin vahinkoihin on vahinkojen ominaispiirteiden vuoksi haastavampaa, kuin tavallisessa vahingonkorvauksessa. Kilpailunrajoituksille on ominaista niillä aiheutettujen vahinkojen eteenpäin vierittäminen, jolloin vahingonkärsijä on hyvin etäällä itse vahingon aiheuttajasta. Toinen ominainen piirre on, että kilpailunrajoitukset todetaan monesti vasta muutaman vuoden päästä
kilpailunrajoiuksen lakkaamisesta. Nämä tuo omat haasteensa syy-yhteyden ja vahingon määrän mittaamisen todistamiseen. Mahdollisella ennakollisella varautumisella etenkin sopimussuhteessa oleva vahingonkärsijä voi vaikuttaa mahdollisuuksiinsa saada vahingonkorvausta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]