Kuka pääsee velkajärjestelyyn? : yksityishenkilön velkajärjestelyn edellytykset ja esteet
Kelahaara, Niina (2009)
There are no files associated with this item.
Kelahaara, Niina
Lapin yliopisto
2009
openAccess
Tiivistelmä
Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (25.1.1993/57) tuli voimaan vuonna 1993. Velkajärjestely on ainoa luonnollisen henkilön veloistaan vapauttava menettely, ja siksi yhteiskunnallisesti merkittävä instituutio erityisesti taloudellisen taantuman aikana, jolloin työttömyys lisää yksityisten maksuvaikeuksia. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuka pääsee yksityishenkilön velkajärjestelyyn, eli mitkä ovat velkajärjestelyyn pääsemisen edellytykset ja esteet. Tutkielmassa tarkastellaan oikeusvertailun keinoin myös muiden Pohjoismaiden velkajärjestely -instituutioita.
Yksinkertaistettuna velallinen pääsee velkajärjestelyyn, jos hän täyttää taloudellisia olosuhteita koskevat edellytykset, eikä menettelylle ole esteitä. Näiden lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, milloin velkajärjestely estyy väliaikaisena pidettävästä syystä sekä sitä, milloin velallinen voi päästä velkajärjestelyyn esteperusteen olemassaolosta huolimatta. Velallinen, jonka kohdalla esteperuste täyttyy, voi ensinnäkin päästä velkajärjestelyyn, jos menettelyyn pääsemiselle on painavia syitä. Näiden aineellisten säännösten lisäksi tutkielmassa valotetaan myös asian prosessuaalista puolta. Velallinen voi päästä velkajärjestelyyn esteestä huolimatta myös silloin, jos velkoja ei ole vedonnut dispositiiviseen esteeseen. Tällöin tuomioistuin ei voi ottaa estettä viran puolesta huomioon. Se, mitkä velkajärjestelyn esteistä ovat dispositiivisia, on koko velkajärjestelylain voimassaoloajan ollut epäselvää. Tutkielmassa on tarkasteltu tätä kiistanalaista asiaa sekä virallismateriaaliin että tutkijoiden kannanottoihin tukeutuen.
Velkajärjestelyn taloudellisena edellytyksenä on maksukyvyttömyys, jonka on johduttava sosiaalisesta suoritusesteestä tai velkajärjestelylle on oltava muutoin painavat perusteet. Näitä kutsutaan maksukyvyttömyyden lisäkvalifikaatioiksi. Työttömyys on yksi sosiaalisista suoritusesteistä, mutta koska velkajärjestely estyy molempien lisäkvalifikaatioiden kohdalla väliaikaisena pidettävästä syystä, on myös työttömyyden oltava pitkäaikaista. Muita sosiaalisen suoritusesteen tilanteita ovat sairaus, työkyvyttömyys tai muut vastaavat olosuhteet. Lisäksi vaaditaan, että muutos on tapahtunut pääasiassa ilman velallisen omaa syytä. Toisessa lisäkvalifikaatiossa, painavassa perusteessa, tätä ei vaadita, vaan velallisen on oltava kvalifioidusti maksukyvytön ja maksukyvyttömyys voi johtua mistä tahansa syystä.
Velkajärjestelyn edellytykset huomioivat velallisen maksukykyisyyttä, kun taas velkajärjestelyn esteet on laadittu velkojien edun ja yleisen maksumoraalin ylläpitämisen vuoksi. Velallinen, joka on velkaantunut moitittavalla tavalla tai jonka toimintaan liittyy muuten vilpillisyyttä, ei voi päästä velkajärjestelyyn, vaikka hän täyttää velkajärjestelyn edellytykset. Esteistä säädetään velkajärjestelylaissa sangen yksityiskohtaisesti kymmenkohtaisessa luettelossa.
Vuonna 2003 voimaan astuneella lakimuutoksella velkajärjestelylakiin lisättiin pykälä, joka mahdollistaa velkajärjestelyn myöntämisen esteestä huolimatta, jos sille on painavia syitä. Sen tarkoituksena on lieventää muutoin melko ehdottomalta vaikuttavia esteperusteita. Painavia syitä arvioidaan kokonaisharkinnassa, jossa huomioidaan ajan kuluminen ja velallisen toimet velvoitteista suoriutumiseksi. Myös velkajärjestelyn merkitys toisaalta velalliselle ja toisaalta velkojalle huomioidaan.
Yksinkertaistettuna velallinen pääsee velkajärjestelyyn, jos hän täyttää taloudellisia olosuhteita koskevat edellytykset, eikä menettelylle ole esteitä. Näiden lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, milloin velkajärjestely estyy väliaikaisena pidettävästä syystä sekä sitä, milloin velallinen voi päästä velkajärjestelyyn esteperusteen olemassaolosta huolimatta. Velallinen, jonka kohdalla esteperuste täyttyy, voi ensinnäkin päästä velkajärjestelyyn, jos menettelyyn pääsemiselle on painavia syitä. Näiden aineellisten säännösten lisäksi tutkielmassa valotetaan myös asian prosessuaalista puolta. Velallinen voi päästä velkajärjestelyyn esteestä huolimatta myös silloin, jos velkoja ei ole vedonnut dispositiiviseen esteeseen. Tällöin tuomioistuin ei voi ottaa estettä viran puolesta huomioon. Se, mitkä velkajärjestelyn esteistä ovat dispositiivisia, on koko velkajärjestelylain voimassaoloajan ollut epäselvää. Tutkielmassa on tarkasteltu tätä kiistanalaista asiaa sekä virallismateriaaliin että tutkijoiden kannanottoihin tukeutuen.
Velkajärjestelyn taloudellisena edellytyksenä on maksukyvyttömyys, jonka on johduttava sosiaalisesta suoritusesteestä tai velkajärjestelylle on oltava muutoin painavat perusteet. Näitä kutsutaan maksukyvyttömyyden lisäkvalifikaatioiksi. Työttömyys on yksi sosiaalisista suoritusesteistä, mutta koska velkajärjestely estyy molempien lisäkvalifikaatioiden kohdalla väliaikaisena pidettävästä syystä, on myös työttömyyden oltava pitkäaikaista. Muita sosiaalisen suoritusesteen tilanteita ovat sairaus, työkyvyttömyys tai muut vastaavat olosuhteet. Lisäksi vaaditaan, että muutos on tapahtunut pääasiassa ilman velallisen omaa syytä. Toisessa lisäkvalifikaatiossa, painavassa perusteessa, tätä ei vaadita, vaan velallisen on oltava kvalifioidusti maksukyvytön ja maksukyvyttömyys voi johtua mistä tahansa syystä.
Velkajärjestelyn edellytykset huomioivat velallisen maksukykyisyyttä, kun taas velkajärjestelyn esteet on laadittu velkojien edun ja yleisen maksumoraalin ylläpitämisen vuoksi. Velallinen, joka on velkaantunut moitittavalla tavalla tai jonka toimintaan liittyy muuten vilpillisyyttä, ei voi päästä velkajärjestelyyn, vaikka hän täyttää velkajärjestelyn edellytykset. Esteistä säädetään velkajärjestelylaissa sangen yksityiskohtaisesti kymmenkohtaisessa luettelossa.
Vuonna 2003 voimaan astuneella lakimuutoksella velkajärjestelylakiin lisättiin pykälä, joka mahdollistaa velkajärjestelyn myöntämisen esteestä huolimatta, jos sille on painavia syitä. Sen tarkoituksena on lieventää muutoin melko ehdottomalta vaikuttavia esteperusteita. Painavia syitä arvioidaan kokonaisharkinnassa, jossa huomioidaan ajan kuluminen ja velallisen toimet velvoitteista suoriutumiseksi. Myös velkajärjestelyn merkitys toisaalta velalliselle ja toisaalta velkojalle huomioidaan.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4417]