Potilasvahinko : potilaan oikeudet ja oikeusturvatiet
Peräläinen, Tiina (2009)
There are no files associated with this item.
Peräläinen, Tiina
Lapin yliopisto
2009
openAccess
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan potilaalle kuuluvia oikeuksia sekä potilasvahinkoa ja potilaan oikeutta korvaukseen potilasvahingon perusteella. Tutkielmassa esitellään potilaan käytettävissä olevia oikeusturvateitä ja potilaan oikeusturvaa sekä selvitetään korvausmenettelyn vaiheet potilasvahinkotapauksessa. Tutkielma keskittyy pääasiassa potilaslain, potilasvahinkolain ja vahingonkorvauslain säännöksiin. Lisäksi esillä on muuta potilasta koskevaa kansallista ja kansainvälistä säännöstöä.
Terveys on ihmisen perusoikeus. Riittävien terveydenhuoltopalvelujen tuottaminen on julkisen vallan lakisääteinen velvollisuus. Suomessa pysyvästi asuvalle henkilölle on turvattava oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon. Vuonna 1993 voimaan tullut laki potilaan asemasta ja oikeuksista on potilasoikeuden keskeisin laki. Perus- ja ihmisoikeuksien korostunut asema Suomessa 1990-luvulla sekä perusoikeusuudistuksen ja uuden perustuslain voimaantulo merkitsivät potilaan oikeuksien entistä korostuneempaa esiintymistä nykyajan hoitotyössä ja suomalaisessa oikeuskulttuurissa. Potilaan oikeuksiin liittyen Suomi on ollut yksi edelläkävijämaa maailmassa. Säädöstasolla potilaan oikeudet on varmistettu maassamme melko hyvin. Myös käytännön tilanteissa potilaan oikeuksien toteutuminen on parantunut.
Terveyden- ja sairaanhoito on Suomessa laadukasta ja luotettavaa. Kuitenkin potilasvahingot ja muut hoidon ei-toivotut seuraukset ovat arkipäivää niin sairaaloissa, terveyskeskuksissa kuin yksityisillä lääkäriasemillakin. Kuka tahansa voi kohdata potilasvahingon. Vuonna 2008 Suomessa tehtiin noin 8 000 potilasvahinkoilmoitusta. Potilaalle hoidon yhteydessä syntyneiden henkilövahinkojen korvaamista sääntelee vuodesta 1987 voimassa ollut potilasvahinkolaki, jossa korvattavat vahingot on jaettu hoito-, laite-, infektio- ja tapaturmavahinkoon, hoitohuoneiston vahinkoon, kohtuuttomaan vahinkoon sekä lääkkeen toimittamista koskevaan vahinkoon. Potilasvahinkolain soveltamisalaan kuuluvassa toiminnassa aiheutuneen vahingon korvaavuutta voidaan arvioida myös potilasvahinkolaista riippumatta muilla, esimerkiksi vahingonkorvausoikeudellisilla perusteilla. Mikäli potilas kohtaa potilasvahingon, hänellä on oikeus lain mukaisiin oikeusturvakeinoihin. Potilaalla on käytössään monipuolinen oikeussuojajärjestelmä, joka sisältää potilasvahinkojen korvausmenettelyn lisäksi terveydenhuollon rikosoikeudellisen, vahingonkorvausoikeudellisen ja kurinpidollisen vastuun, erityisen valvonta- ja sanktiojärjestelmän sekä mahdollisuuden virkatoimia koskevan hallintokantelun tekemiseen sekä erityisen muistutusmenettelyn. Tuomioistuinkäsittely on myös mahdollinen.
Terveys on ihmisen perusoikeus. Riittävien terveydenhuoltopalvelujen tuottaminen on julkisen vallan lakisääteinen velvollisuus. Suomessa pysyvästi asuvalle henkilölle on turvattava oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon. Vuonna 1993 voimaan tullut laki potilaan asemasta ja oikeuksista on potilasoikeuden keskeisin laki. Perus- ja ihmisoikeuksien korostunut asema Suomessa 1990-luvulla sekä perusoikeusuudistuksen ja uuden perustuslain voimaantulo merkitsivät potilaan oikeuksien entistä korostuneempaa esiintymistä nykyajan hoitotyössä ja suomalaisessa oikeuskulttuurissa. Potilaan oikeuksiin liittyen Suomi on ollut yksi edelläkävijämaa maailmassa. Säädöstasolla potilaan oikeudet on varmistettu maassamme melko hyvin. Myös käytännön tilanteissa potilaan oikeuksien toteutuminen on parantunut.
Terveyden- ja sairaanhoito on Suomessa laadukasta ja luotettavaa. Kuitenkin potilasvahingot ja muut hoidon ei-toivotut seuraukset ovat arkipäivää niin sairaaloissa, terveyskeskuksissa kuin yksityisillä lääkäriasemillakin. Kuka tahansa voi kohdata potilasvahingon. Vuonna 2008 Suomessa tehtiin noin 8 000 potilasvahinkoilmoitusta. Potilaalle hoidon yhteydessä syntyneiden henkilövahinkojen korvaamista sääntelee vuodesta 1987 voimassa ollut potilasvahinkolaki, jossa korvattavat vahingot on jaettu hoito-, laite-, infektio- ja tapaturmavahinkoon, hoitohuoneiston vahinkoon, kohtuuttomaan vahinkoon sekä lääkkeen toimittamista koskevaan vahinkoon. Potilasvahinkolain soveltamisalaan kuuluvassa toiminnassa aiheutuneen vahingon korvaavuutta voidaan arvioida myös potilasvahinkolaista riippumatta muilla, esimerkiksi vahingonkorvausoikeudellisilla perusteilla. Mikäli potilas kohtaa potilasvahingon, hänellä on oikeus lain mukaisiin oikeusturvakeinoihin. Potilaalla on käytössään monipuolinen oikeussuojajärjestelmä, joka sisältää potilasvahinkojen korvausmenettelyn lisäksi terveydenhuollon rikosoikeudellisen, vahingonkorvausoikeudellisen ja kurinpidollisen vastuun, erityisen valvonta- ja sanktiojärjestelmän sekä mahdollisuuden virkatoimia koskevan hallintokantelun tekemiseen sekä erityisen muistutusmenettelyn. Tuomioistuinkäsittely on myös mahdollinen.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4458]