Testamentin toimeenpanija perintökaaren 19 luvussa

Abstract

Testamentin toimeenpanija on jäämistöoikeudellinen instituutio, jossa on kyse perittävän testamentissaan antamasta kuolinpesän hallintoa ja selvitystä koskevasta tahdonilmaisusta. Tämä tutkielma tarkastelee testamentin toimeenpanijaa osana Suomen jäämistöoikeuden järjestelmää. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella ja systematisoida testamentin toimeenpanijan oikeusasemaa voimassa olevan perintökaaren 19 luvun säännösten osalta. Toimeenpanijainstituutioon paneudutaan voimassa olevan perintökaaren lisäksi lyhyesti vuoden 1734 lain perintökaaren järjestelmässä, jossa toimeenpanijan oikeusasema on perustunut tapaoikeuteen, sekä käydään läpi ne keskeiset perintökaaren lainvalmistelutyöt, joiden kautta toimeenpanijaa koskeva lainsäädäntö on saanut nykyisen muotonsa. Tutkielman lopuksi esitetään nykylainsäädäntöä koskevat johtopäätökset sekä esitetään tulevan lain kannalta, miten toimeenpanijan oikeusasemaa ja hallintoa voitaisiin kehittää. Tutkielmassa esitetään muun ohella seuraavat näkökohdat: toimeenpanija hallitsee kuolinpesän omaisuutta perillisten ja yleisjälkisäädöksen saajien sijasta. Kun testamentti on tullut lainvoimaiseksi, toimeenpanijan hallinto alkaa ja rinnastuu lähtökohtaisesti pesänselvittäjään. Toimeenpanijan toimivaltaa voi testamentin nojalla suppeampi tai laajempi kuin pesänselvittäjällä. Toimeenpanijan toimivaltaa rajoittaa lesken avio-oikeussuhteeseen perustuva oikeus osallistua pesänselvitykseen. Jos leskellä osituksen jälkeen on muu osakkuusasema, leski on suhteessa toimeenpanijaan kuten muutkin perilliset ja testamentinsaajat. Leski ei siis osallistuisi kuolinpesän hallintoon yhdessä toimeenpanijan kanssa perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana. Avio-oikeussuhteeseen perustuva oikeus osallistua pesänselvitykseen on kuitenkin katsottava olevan paitsi eloonjääneellä puolisolla, myös kuolleen aviopuolison oikeudenomistajilla niin kauan kuin ositus on toimitettu. Toimeenpanijalla on oikeus hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjän määräystä ja etuoikeus saada pesänselvittäjän määräyskirja. Erityisistä vastasyistä pesän omaisuuden virallishallinto voidaan uskoa myös muulle henkilölle kuin toimeenpanijalle. Kuolinpesän osakkaat eivät voi oman harkintansa mukaan jättää noudattamatta testamentin toimeenpanijamääräystä. Toimeenpanijan oikeusturvakeinona on hakea pesänselvittäjämääräystä. Toimeenpanija voi luopua tehtävästään vapaamuotoisesti vain ennen testamentin lainvoimaiseksi tuloa. Jos toimeenpanijan hallinto halutaan sen alkamisen jälkeen lakkauttaa, sovelletaan toimeenpanijaan pesänselvittäjän vapauttamista koskevia säännöksiä.