Lapsen mielipiteen merkitys huolto päätöksenteossa
Eerola, Mari (2013)
There are no files associated with this item.
Eerola, Mari
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201302191028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201302191028
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena on selvittää lapsen mielipiteen merkitystä erilaisissa huoltopäätöksissä. Oikeusdogmaattisessa tutkielmassani tutkin miten lapsen mielipide selvitetään ja huomioidaan, sekä mitä ongelmia mielipiteen selvittämisen yhteydessä voi ilmetä.
Kaikissa lapsen huolto- ja tapaamisoikeuspäätöksissä ensisijainen ratkaisukriteeri on lapsen etu. Lapsen etu toimii lapsenhuoltolain nimenomaisena tavoitteena sekä yksittäisten tapausten ratkaisuohjeena. Lapsen etu on avoin normi, jonka tulkintoihin vaikuttavat kulttuuriset, moraaliset, kasvatustieteelliset ja psykologiset tekijät. Lapsen etu on ensisijainen ratkaisukriteeri, vaikka lopputulokseen voi vaikuttaa myös muut syyt.
Lapsella ei ole vireillepano- ja puhevaltaa lapsioikeudellisissa asioissa. Sen sijaan lapsella on oikeus tulla kuulluksi hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen kuulemisella toteutetaan lapsen osallistumisoikeutta, mikä on hänen perus- ja ihmisoikeutensa. Lapsenhuoltolaissa ei ole nimenomaisesti lausuttu siitä, mikä merkitys lapsen mielipiteelle on päätöksessä annettava. Ratkaisu perustuu lapsen edun kokonaisvaltaiseen arviointiin, jossa otetaan huomioon kaikki asiassa esitetty. Lähtökohdaksi asetetaan lapsen edun ja lapsen mielipiteen yhteys.
Lapsen mielipiteen merkityksellisyydestä johtuen, lapsiin pyritään vaikuttamaan helposti. Manipulointi ja konkreettinen vieraannuttaminen lisääntyvät etenkin vaikeissa ja pitkittyneissä huoltokiistoissa. Lapsista tehdään huoltoriitojen pelinappuloita, joiden mielipidettä muokataan säälimättä. Pahimmillaan lapsen mielipiteeseen vaikuttamisen seurauksena tehdään täysin lapsen edun vastaisia ratkaisuja. Manipuloidun lapsen kuuleminen vaatii aina asiantuntija-apua, mikä pitkittää ja hidastaa osaltaan asian ratkaisua.
Jotta lieveilmiöiltä vältyttäisiin, tulisi huoltokiistoissa painottaa moniportaista sovittelutarjontaa. Sovittelua tulisi rohkeasti tarjota ratkaisuvaihtoehdoksi. Sovittelu edesauttaa osapuolten yhteistyötä ja kommunikointia, mikä on erityisen tärkeää lapsen kannalta huoltokiistoissa. Lapsen on helpompi hyväksyä vanhempiensa ero ja erilleen muutto, mikäli he kykenevät yhteistyöhön muutoksen jälkeen. Sovittelun myötä lapsen mielipide voidaan parhaimmillaan säilyttää puhtaana ja aitona. Sovittelu on myös huomattavasti halvempi sekä soveliaampi tapa ratkaista huoltoriitoja kuin oikeudenkäyntimenettely.
Kaikissa lapsen huolto- ja tapaamisoikeuspäätöksissä ensisijainen ratkaisukriteeri on lapsen etu. Lapsen etu toimii lapsenhuoltolain nimenomaisena tavoitteena sekä yksittäisten tapausten ratkaisuohjeena. Lapsen etu on avoin normi, jonka tulkintoihin vaikuttavat kulttuuriset, moraaliset, kasvatustieteelliset ja psykologiset tekijät. Lapsen etu on ensisijainen ratkaisukriteeri, vaikka lopputulokseen voi vaikuttaa myös muut syyt.
Lapsella ei ole vireillepano- ja puhevaltaa lapsioikeudellisissa asioissa. Sen sijaan lapsella on oikeus tulla kuulluksi hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen kuulemisella toteutetaan lapsen osallistumisoikeutta, mikä on hänen perus- ja ihmisoikeutensa. Lapsenhuoltolaissa ei ole nimenomaisesti lausuttu siitä, mikä merkitys lapsen mielipiteelle on päätöksessä annettava. Ratkaisu perustuu lapsen edun kokonaisvaltaiseen arviointiin, jossa otetaan huomioon kaikki asiassa esitetty. Lähtökohdaksi asetetaan lapsen edun ja lapsen mielipiteen yhteys.
Lapsen mielipiteen merkityksellisyydestä johtuen, lapsiin pyritään vaikuttamaan helposti. Manipulointi ja konkreettinen vieraannuttaminen lisääntyvät etenkin vaikeissa ja pitkittyneissä huoltokiistoissa. Lapsista tehdään huoltoriitojen pelinappuloita, joiden mielipidettä muokataan säälimättä. Pahimmillaan lapsen mielipiteeseen vaikuttamisen seurauksena tehdään täysin lapsen edun vastaisia ratkaisuja. Manipuloidun lapsen kuuleminen vaatii aina asiantuntija-apua, mikä pitkittää ja hidastaa osaltaan asian ratkaisua.
Jotta lieveilmiöiltä vältyttäisiin, tulisi huoltokiistoissa painottaa moniportaista sovittelutarjontaa. Sovittelua tulisi rohkeasti tarjota ratkaisuvaihtoehdoksi. Sovittelu edesauttaa osapuolten yhteistyötä ja kommunikointia, mikä on erityisen tärkeää lapsen kannalta huoltokiistoissa. Lapsen on helpompi hyväksyä vanhempiensa ero ja erilleen muutto, mikäli he kykenevät yhteistyöhön muutoksen jälkeen. Sovittelun myötä lapsen mielipide voidaan parhaimmillaan säilyttää puhtaana ja aitona. Sovittelu on myös huomattavasti halvempi sekä soveliaampi tapa ratkaista huoltoriitoja kuin oikeudenkäyntimenettely.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4439]