Puolisonsa perineen lesken antamat lahjat PK 3 luvun pesänjaossa

Abstract

Vuoden 1965 perintökaaren mukaan eloonjäänyt puoliso sai perillisen aseman tilanteissa, joissa perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä. Leski syrjäytti ensiksi kuolleen puolison vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, kuitenkin siten, että heidän perintöoikeutensa toteutetaan lesken kuoltua lesken jättämästä omaisuudesta. PK 3 lukuun kirjatuilla säännöksillä on sovitettu yhteen kahden perillistahon oikeudet; lesken ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten.

Puoliso sai perimäänsä omaisuuteen täyden määräämisvallan. Ainoastaan rajoitettiin, ettei leski voi testamentilla määrätä siitä omaisuudesta, mikä ensiksi kuolleen puolison perillisten tulee saada pesästä. Eloonjääneelle puolisolle jätetty lahjoittamisvapaus voi kuitenkin vaarantaa toissijaisten perillisten perintöoikeuden toteutumista. Toissijaisten perillisten suojakeinoksi PK 3 lukuun on otettu kaksiportainen säätely lesken toteuttamia lahjoituksia vastaan. He voivat vaatia lesken kuoleman jälkeen toimitettavassa jaossa vastiketta ja jos tämä ei riitä kompensoimaan heidän perinnön menetystä, heillä on oikeus vaatia lahjan tai sen arvon palauttamista lahjansaajalta.

Lesken tekemien disponointien oikeudelliset vaikutukset eri osapuolten kannalta ovat tässä tutkimuksessa keskeisessä asemassa. Tutkimuksessa tuodaan esille millä edellytyksin lesken tekemät lahjoitukset antavat toissijaisille perillisille vastikeoikeuden, tähän liittyviä tulkintoja ja oikeuskäytäntöä. Selvitetään, mitä vastikkeen antaminen toissijaisille perillisille merkitsee lesken jälkeen suoritettavan pesänjaon lopputuloksen kannalta sekä selvitetään myös lahjansaajan palautusvastuun syntyedellytykset ja toteuttaminen.

Tutkielman yhtenä johtopäätöksenä on todettu, että perintökaaren 3 luvun vastikesääntö ei rajoitu ainoastaan lahjoihin. Säännöksellä on merkitystä myös alihintaisten kauppojen ja luovutusten, joiden vastike on lähellä kohteen käypää arvoa, arvioinnissa lesken disponointien sallittavuutta. Myös lesken oikeustoimet, joiden taustalla ei ole ollut lahjoittamistarkoitusta, saattavat aiheuttaa vastikeseuraamuksen. Lesken tekemien vastikkeettomien luovutusten sallittavuudesta laista ei ole saatavissa selvää tulkintaohjetta. Tutkielmassa on ilmennyt, ettei oikeuskirjallisuudessakaan ole muodostunut yhtenäistä kantaa siitä, mitkä lesken tekemät disponoinnit antavat toissijaisille perillisille vastikeoikeuden. Oikeustilan selkeyttämiseksi tutkielmassa on nähty tarpeelliseksi saada tarvittavat muutokset perintökaareen. PK 3 luvun vastikesäännösten sisällön selkeyttämisessä hyvänä lähtökohtana toimisi perintökaareen kirjatut ennakkoperintöä ja lakiosaa koskevat säännökset.