Aikuisen päämiehen itsemääräämisoikeus holhoustoimilain kannalta

Abstract

Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta ta-loudellisista tai muista asioistaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella sitä, mitä aikuisen päämiehen itsemääräämisoikeudelle tapahtuu, kun hänelle määrätään hol-houstoimesta annetun lain mukainen edunvalvoja. Itsemääräämisoikeutta tarkastellaan erikseen taloudellisissa ja henkilöä koskevissa asioissa. Samoin tarkastellaan sitä, miten asianomaisen henkilön itsemääräämisoikeus toteutuu edunvalvojaa määrättäessä.

Edunvalvontalainsäädännön lähtökohtana on, ettei pelkkä edunvalvojan määrääminen rajoita päämiehen itsemääräämisoikeutta. Tutkimuksen perusteella voimme todeta, ettei näin käytännössä ole. Jo pelkkä tukevan edunvalvojan määrääminen päämiehen toimin-takelpoisuutta rajoittamatta kaventaa päämiehen itsemääräämisoikeutta. Rajoitukset voivat perustua lainsäädäntöön, kuten päämiehen pankkitilin käyttöoikeudesta päättä-minen. Samoin päämiehen itsemääräämisoikeutta rajoittaa merkittävästi se, että pää-miehen on siedettävä ja hyväksyttävä edunvalvojan kelpoisuutensa rajoissa tekemät oikeustoimet päämiestä sitoviksi (sietämisvelvollisuus). Rajoitukset voivat toteutua myös käytännössä siten, että eri oikeustoimien vastapuolet kieltäytyvät tekemästä oike-ustoimia päämiehen kanssa ilman edunvalvojan myötävaikutusta.

Edunvalvonnalla voidaan katsoa olevan kaksi, osittain keskenään ristiriidassa olevaa tavoitetta: päämiehen suojaaminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Johto-päätöksenä voitaneen todeta, että näiden kahden päätavoitteen välisessä tasapainoilussa vaaka on kallistumassa suojaamisen puolelle itsemääräämisoikeuden kustannuksella. Lisäksi voitaneen todeta, että jo pelkkä tukevan edunvalvojan määrääminen vaikuttaa merkittävästi päämiehen itsemääräämisoikeuteen.