Telepakkokeinosäännösten vastaisella menettelyllä hankitun todistelun hyödyntäminen

Abstract

Kyseessä on lainopillinen tutkimus lainvastaisesti hankitun todisteen hyödyntämisestä rikosprosessissa. Käsittelen tutkielmassani sitä, millä edellytyksillä rikosprosessissa voidaan hyödyntää telepakkokeinoista säädettyjen säännösten vastaisesti hankittua to-distelua. Telepakkokeinojen kohteena oleva henkilö ei ole tietoinen häneen kohdistetusta paikkokeinosta, jolloin kohdehenkilön perus- ja ihmisoikeussuojan toteutumisen turvaaminen on erittäin tärkeää.

Vaikka kysymys oikeudenvastaisesti hankitun todistelun hyödyntämisestä ajankohtaistuu usein rikosprosessissa, Suomen lainsäädännössä asiaa ei ole säännelty. Todisteen hyödyntämiskielto tarkoittaa kieltoa käyttää esille tullutta todistelua todistusaineistona rikosprosessin eri vaiheissa. Oikeudenkäyntiaineiston ulkopuolelle jätettyä todistelua ei oteta todistus- ja tuomioharkinnassa laisinkaan huomioon.

Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ei ilmene yleinen suhtautumistapa virheellisesti hankitun todistelun hyödyntämiseen. Oikeuskäytännössään Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lähtökohtaisesti sallinut kielletyllä tavalla hankitun todistelun hyödyntämisen, jos oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on toteutunut. Oikeuskirjallisuudessa esitettyjen kannanottojen mukaan monet oikeustieteen harjoittajat – Suomen lisäksi myös muun muassa Ruotsissa ja Norjassa – ovat aiheestakin tulleet siihen johtopäätökseen, että lainvastaisesti hankitun todistelun hyödyntämiskieltojen tulisi ajankohtaistua aiempaa useammin.