Suullinen todistelu hovioikeudessa : näkökulmana erityisesti todistelutallenteet de lege ferenda
Hakala, Heini (2012)
There are no files associated with this item.
Hakala, Heini
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Tiivistelmä
Oikeudenkäymiskaaren vuoden 2011 uudistuksessa saatettiin voimaan uudet säännökset pääkäsittelyn toimittamisesta ja todistelun vastaanottamisesta hovioikeudessa. Tällöin tavoitteena oli kuitenkin turvata paremmin asianosaisten oikeus suulliseen käsittelyyn kuin kehittää hovioikeusmenettelyä tarkoituksenmukaisemmaksi ja prosessiekonomisemmaksi.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää todistelun vastaanottamista hovioikeudessa ja mahdollisuutta keventää tätä menettelyä. Käräjäoikeudessa esitetty todistelu on otettava uudelleen vastaan hovioikeudessa, kun kyse on suullisen todistelun uskottavuudesta. Tämä aiheuttaa kustannuksia ja viivyttää käsittelyä. Ruotsissa todistelu voidaan hovioikeudessa ottaa vastaan käräjäoikeudessa todistelusta tehdyltä videotallenteelta, jos todistajalle ei tarvitse esittää lisäkysymyksiä. Tutkimuksessa pohdittiin tällaisten todistelutallenteiden käyttöönottamista Suomessa.
Todistelutallenteiden hyviä ja huonoja puolia selvitettiin Ruotsissa rättegångsbalkenia muutettaessa esitettyjen argumenttien perusteella. Tallennejärjestelmän hyödyllisyyttä perusteltiin myös kansanedustajan lakialoitteessa 63/2009 vp. Rovaniemen hovioikeudenneuvosten haastatteluilla tutkimukseen saatiin käytännönläheisiä näkemyksiä tallenteiden mahdollisista positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista.
Tutkimuksessa selvisi, että nykyisen hovioikeusmenettelyn tarkoituksenmukaisuudesta ja todistelutallenteiden hyödyistä ollaan erimielisiä Suomessa. Todistelutallenteilla on monista eduistaan huolimatta myös mahdollisesti haitallisia ominaisuuksia ja vaikutuksia. Haastatteluissa nousi esiin muun muassa huoli muodollisen prosessinjohdon asemasta tallenteita katsottaessa ja käsittelyaikojen pidentymisestä. Todistelutallenteita ja niiden käyttöä on siksi tutkittava perusteellisesti ennen niiden käyttöönottamista Suomessa. Tarkoituksenmukaista voisi olla tallenteiden ottaminen aluksi kokeilukäyttöön yhden tai kahden hovioikeuspiirin alueella.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää todistelun vastaanottamista hovioikeudessa ja mahdollisuutta keventää tätä menettelyä. Käräjäoikeudessa esitetty todistelu on otettava uudelleen vastaan hovioikeudessa, kun kyse on suullisen todistelun uskottavuudesta. Tämä aiheuttaa kustannuksia ja viivyttää käsittelyä. Ruotsissa todistelu voidaan hovioikeudessa ottaa vastaan käräjäoikeudessa todistelusta tehdyltä videotallenteelta, jos todistajalle ei tarvitse esittää lisäkysymyksiä. Tutkimuksessa pohdittiin tällaisten todistelutallenteiden käyttöönottamista Suomessa.
Todistelutallenteiden hyviä ja huonoja puolia selvitettiin Ruotsissa rättegångsbalkenia muutettaessa esitettyjen argumenttien perusteella. Tallennejärjestelmän hyödyllisyyttä perusteltiin myös kansanedustajan lakialoitteessa 63/2009 vp. Rovaniemen hovioikeudenneuvosten haastatteluilla tutkimukseen saatiin käytännönläheisiä näkemyksiä tallenteiden mahdollisista positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista.
Tutkimuksessa selvisi, että nykyisen hovioikeusmenettelyn tarkoituksenmukaisuudesta ja todistelutallenteiden hyödyistä ollaan erimielisiä Suomessa. Todistelutallenteilla on monista eduistaan huolimatta myös mahdollisesti haitallisia ominaisuuksia ja vaikutuksia. Haastatteluissa nousi esiin muun muassa huoli muodollisen prosessinjohdon asemasta tallenteita katsottaessa ja käsittelyaikojen pidentymisestä. Todistelutallenteita ja niiden käyttöä on siksi tutkittava perusteellisesti ennen niiden käyttöönottamista Suomessa. Tarkoituksenmukaista voisi olla tallenteiden ottaminen aluksi kokeilukäyttöön yhden tai kahden hovioikeuspiirin alueella.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]