Suomeen ehdotettu syyteneuvottelumenettely : rikosprosessi muuttaa muotoaan?

Abstract

Common law -oikeusjärjestelmissä on kehittynyt erityinen plea bargain -menettely. Sittemmin vastaavankaltaisia menettelyjä on omaksuttu myös romaanis-germaanisen oikeusperinteen maihin. Suomessa tällaista menettelyä nimitetään syyteneuvotteluksi. Kyse on rikosasioissa sovellettavasta menettelystä, jossa rikoksesta epäilty tai syytetty tunnustaa ja saa siitä vastineeksi rikosvastuuhuojennuksen. Viranomaisten kannalta menettelyssä on kyse pyrkimisestä resurssisäästöihin varsinkin vaikeasti selvitettävissä rikosasioissa. Suomessa on harkittavana syyteneuvottelun sisällyttäminen osaksi rikosprosessia. Hallituksen esitys syyteneuvottelua koskevaksi lainsäädännöksi ja syyttämättä jättämistä koskevien säännösten uudistamiseksi (HE 58/2013) on tällä hetkellä (kesäkuussa 2014) eduskunnan käsiteltävänä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan seuraavia keskeisiä muutoksia rikosprosessiin: Syyttäjällä olisi mahdollisuus päättää esitutkinnan ja syytteen rajaamisesta epäillyn tunnustuksen perusteella. Syyttäjä voisi myös sitoutua vaatimaan asiassa rangaistusta erityisellä lievennetyllä rangaistusasteikolla. Lisäksi syyttäjälle annettaisiin mahdollisuus järjestää syyteneuvottelu. Neuvottelussa laadittaisiin tuomioesitys, jonka pohjalta tuomioistuin voisi ratkaista asian kevennetyssä rikosprosessin pääkäsittelyssä, eli tunnustamisoikeudenkäynnissä.

Tutkielma jäsentää syyteneuvottelua oikeusvertailun kautta. Tämän jälkeen huomio kiinnitetään hallituksen esityksen ehdottamaan syyteneuvottelumenettelyyn, jonka pohjalta arvioidaan miten syyteneuvottelun käyttöönotto vaikuttaisi vastaajan asemaan. Oma merkityksensä on myös avustajan roolilla esitutkinnassa ja syyteneuvottelussa.

Ehdotetusta syyteneuvottelumenettelystä on prosessiekonomisten hyötyjen lisäksi löydettävissä useita mahdollisia ongelmakohtia. Tämän tutkielman keskiössä on vastaajan itsekriminointisuoja, eli oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen. Syyteneuvottelu asettaa väistämättä paineen tälle oikeudelle. Esitutkintaviranomaisella ja syyttäjällä olisi mahdollisuus tarjota vastaajalle rikosvastuuhuojennusta vastineeksi rikoksen tunnustamisesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä syyteneuvottelua itsessään ei ole kielletty, mutta erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että menettely ei saa olla painostavaa.

Jos syyteneuvottelu asettuu osaksi suomalaista oikeusjärjestystä ehdotetussa muodossaan, tulisi erityisesti vastaajan avustajan ja osaltaan myös viranomaisten huolehtia siitä, että vastaajaan ei kohdisteta asiatonta painetta esitutkinnassa tai varsinaisessa syyteneuvottelussa.