Vangin perusoikeuksista, erityisesti muutoksenhakuoikeudesta oikeusturvan takeena
Ollonen, Riitta (2010)
There are no files associated with this item.
Ollonen, Riitta
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Pääsääntö on, että vanki säilyttää perusoikeudet myös vankeusaikana. Vankeuden ainut rangaistus on vapauden menetys ja muista rajoituksista on säädettävä lailla tai ne voivat seurata suoraan rangaistuksesta. Perusoikeuksia rajoitettaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiotta siihen, että vangilla on riittävät oikeusturvakeinot käytettävissä. Oikeusturvalla ymmärretään sitä, että kaikki julkinen vallankäyttö perustuu lakiin ja lakeja sovelletaan kaikkiin samalla tavoin ja yhdenmukaisesti, tasapuolisesti ja puolueettomasti. Oikeusturvasta on säännelty erityisenä perusoikeutena perustuslain 21 §:ssä. Vankeuden täytäntöönpanon uudistuksen yhteydessä vangin muutoksenhakua laajennettiin huomattavasti entisestä. Muutoksenhakuoikeuden laajentaminen perustui perustuslain 21 §:n asettamaan oikeusturvavaatimukseen. Vangilla on oikeus hakea oikaisua aluevankilan johtajalta ja valittaa yleiseen hallinto-oikeuteen vankeuslain 20 luvun 9 §:n mukaisista päätöksistä. Vangin mahdollisuus hakea muutosta koskee vain rajallisen määrän vankilassa tehtäviä päätöksiä. Lisäksi muutoksenhakuoikeuden sääntelytapa jättää tulkinnanvaraiseksi sen, mistä päätöksistä vanki voi valittaa ja tämä saattaa välillisesti rajoittaa vangin perustuslain 21 §:ssä tarkoitettua oikeutta hakea muutosta oikeuttaan ja velvollisuuttaan koskevaan päätökseen.
Tutkimukseni kohdistui vuosille 2007 - 2008, jolloin vangin muutoksenhakua koskevat säännökset olivat olleet voimassa kaksi täyttä vuotta. Tutkimuksen mukaan vangin muutoksenhaku toteutuu pääsääntöisesti hyvin nykyisten säännösten valossa ja oikaisuvaatimusmenettelyyn on totuttu vankiloissa. Oikaisuvaatimukset johtavat harvoin päätösten muuttamiseen. Aluevankilan johtajan tekemistä kaikista ratkaisuista noin 24 %:sta valitetaan hallinto-oikeuteen. Vangin oikeusturvan kannalta ongelmia on tullut ilmi lähinnä vankeuslain säännösten tulkinnassa sekä siinä, ettei kaikista vangin oikeuksien rajoituksista ole säännelty laissa riittävän yksityiskohtaisesti. Vankeinhoito on myös hallintotoimintaa, jossa on noudatettava hallintolakia ja hyvän hallinnon vaatimuksia. Päätöksenteossa ja asioiden kirjaamisessa on ollut ongelmia, varsinkin päätösten perusteleminen on ollut usein puutteellista. Käytännössä on ollut tilanteita, jossa väärästä menettelystä johtuen vanki on jäänyt ilman muutoksenhakukelpoista päätöstä. Tämä on vangin oikeusturvan kannalta ongelmallista. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut useita ratkaisuja vangin tekemiin kanteluihin. Uudet muutoksenhakukeinot eivät ole suuresti vaikuttaneet vankien Rikosseuraamusvirastoon ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle tekemien kantelujen määrään.
Tutkimukseni kohdistui vuosille 2007 - 2008, jolloin vangin muutoksenhakua koskevat säännökset olivat olleet voimassa kaksi täyttä vuotta. Tutkimuksen mukaan vangin muutoksenhaku toteutuu pääsääntöisesti hyvin nykyisten säännösten valossa ja oikaisuvaatimusmenettelyyn on totuttu vankiloissa. Oikaisuvaatimukset johtavat harvoin päätösten muuttamiseen. Aluevankilan johtajan tekemistä kaikista ratkaisuista noin 24 %:sta valitetaan hallinto-oikeuteen. Vangin oikeusturvan kannalta ongelmia on tullut ilmi lähinnä vankeuslain säännösten tulkinnassa sekä siinä, ettei kaikista vangin oikeuksien rajoituksista ole säännelty laissa riittävän yksityiskohtaisesti. Vankeinhoito on myös hallintotoimintaa, jossa on noudatettava hallintolakia ja hyvän hallinnon vaatimuksia. Päätöksenteossa ja asioiden kirjaamisessa on ollut ongelmia, varsinkin päätösten perusteleminen on ollut usein puutteellista. Käytännössä on ollut tilanteita, jossa väärästä menettelystä johtuen vanki on jäänyt ilman muutoksenhakukelpoista päätöstä. Tämä on vangin oikeusturvan kannalta ongelmallista. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut useita ratkaisuja vangin tekemiin kanteluihin. Uudet muutoksenhakukeinot eivät ole suuresti vaikuttaneet vankien Rikosseuraamusvirastoon ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle tekemien kantelujen määrään.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4449]