Oikeudellinen ministerivastuu ja valtakunnanoikeus, instituutioiden kehitys ja käytäntö
Törmälehto, Suvi (2011)
There are no files associated with this item.
Törmälehto, Suvi
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Oikeudellinen ministerivastuu tarkoittaa valtioneuvoston jäsenten ja ylimpien laillisuusvalvojien vastuuta virkatointensa lainmukaisuudesta. Valtakunnan- oikeus käsittelee ministereiden, ylimpien laillisuusvalvojien, korkeimpien tuomareiden ja tasavallan presidentin oikeudellisen vastuun alaiset syytteet. Ministerisyyteasian voi panna vireille perustuslakivaliokunnassa joko kymmenen kansanedustajaa, oikeusasiamies tai oikeuskansleri tai eduskunnan valiokunta. Ministerisyytteen nostamista koskevan asian käsittelee perustuslakivaliokunta ja syytteen nostamisesta päättää eduskunnan täysistunto. Mikäli syyte nostetaan, lopullinen asian käsittely tapahtuu valtakunnanoikeudessa.
Ensimmäinen vastuunalaisuuslaki säädettiin vuonna 1918 ja se kumottiin vuonna 1922, kun laki valtakunnanoikeudesta ja niin sanottu ministerivastuulaki säädettiin. Ministerivastuusäännöksiä sisältyi myös muihin perustuslakeihin. Nykyään ministerivastuuta ja valtakunnanoikeutta koskevat normit ovat Suomen perustuslaissa sekä laissa valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä. Uuden perustuslain säätäminen selkeytti ja täsmensi vallitsevaa oikeustilaa.
Oikeusvertailevalta kannalta Norjan, Tanskan ja Ranskan järjestelmissä on samankaltainen valtakunnanoikeusinstituutio kuin Suomessa. Sen sijaan Ruotsissa ministerisyytteen nostaa perustuslakivaliokunta ja syytteen käsittelee maan korkein oikeus.
Suomessa valtakunnanoikeus on kokoontunut historian aikana neljä kertaa. Kaikissa tapauksissa on syytettynä ollut valtioneuvoston jäsen. Tapaukset ovat ministeri Niukkanen vuonna 1933, Salaputki Oy 1953, Kätilöopisto 1961 ja ministeri Juhantalo 1993. Valtakunnanoikeuden tuomio ei vaikuttanut tuomittujen poliittiseen uraan negatiivisella tavalla.
Entistä pääministeriä Matti Vanhasta vastaan ei nostettu syytettä helmikuussa 2011. Tapaus koski valtioneuvoston päätöksentekoa, johon Vanhanen osallistui esteellisenä myöntäessään avustusta Nuorisosäätiölle RAY:n varoja jaettaessa. Tapaus virisi julkisen keskustelun valtakunnanoikeuden tarpeellisuudesta ja käsittelyn raskaudesta. Lähiaikoina ei ole kuitenkaan tiedossa lainsäädäntö- muutoksia.
Ensimmäinen vastuunalaisuuslaki säädettiin vuonna 1918 ja se kumottiin vuonna 1922, kun laki valtakunnanoikeudesta ja niin sanottu ministerivastuulaki säädettiin. Ministerivastuusäännöksiä sisältyi myös muihin perustuslakeihin. Nykyään ministerivastuuta ja valtakunnanoikeutta koskevat normit ovat Suomen perustuslaissa sekä laissa valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä. Uuden perustuslain säätäminen selkeytti ja täsmensi vallitsevaa oikeustilaa.
Oikeusvertailevalta kannalta Norjan, Tanskan ja Ranskan järjestelmissä on samankaltainen valtakunnanoikeusinstituutio kuin Suomessa. Sen sijaan Ruotsissa ministerisyytteen nostaa perustuslakivaliokunta ja syytteen käsittelee maan korkein oikeus.
Suomessa valtakunnanoikeus on kokoontunut historian aikana neljä kertaa. Kaikissa tapauksissa on syytettynä ollut valtioneuvoston jäsen. Tapaukset ovat ministeri Niukkanen vuonna 1933, Salaputki Oy 1953, Kätilöopisto 1961 ja ministeri Juhantalo 1993. Valtakunnanoikeuden tuomio ei vaikuttanut tuomittujen poliittiseen uraan negatiivisella tavalla.
Entistä pääministeriä Matti Vanhasta vastaan ei nostettu syytettä helmikuussa 2011. Tapaus koski valtioneuvoston päätöksentekoa, johon Vanhanen osallistui esteellisenä myöntäessään avustusta Nuorisosäätiölle RAY:n varoja jaettaessa. Tapaus virisi julkisen keskustelun valtakunnanoikeuden tarpeellisuudesta ja käsittelyn raskaudesta. Lähiaikoina ei ole kuitenkaan tiedossa lainsäädäntö- muutoksia.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]