Saamelaisten oikeudellinen asema Suomessa ja Venäjällä

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan saamelaisten oikeudellista asemaa Suomessa ja Venäjällä valtiosääntöoikeuden näkökulmasta. Tutkielma painottuu saamelaisia koskevan lainsäädännön, saamelaisten kielellisten oikeuksien, Suomen saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisparlamentin sekä itsehallinnon käsittelyyn.

Tutkielman sijoittuessa valtiosääntöoikeuteen siinä käsitellään Suomen ja Venäjän valtiosääntöä sekä lain säätämistä molemmissa valtioissa. Suomen osalta huomiota kiinnitetään erityisesti Suomen perustuslaissa turvattuun saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon ja muihin Suomessa tunnettuihin itsehallinnon muotoihin. Venäjän kohdalla kerrotaan vastaavasti Venäjän aluejaosta ja siihen liittyvistä piirteistä. Valtiosääntö-luvun lopussa tehdään yhteenvetoa Suomen ja Venäjän valtiosäännöissä vallitsevista yhtäläisyyksistä sekä eroavaisuuksista.

Tutkielmassa käsitellään sekä Suomen että Venäjän saamelaisia koskettavaa kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä. Saamelaisia koskevien kansainvälisten sopimusten käsittelyn yhteydessä kerrotaan lyhyesti myös kansainvälisten sopimusten ratifioinnista molemmissa valtioissa ja esitellään tärkeimmät kansainväliset sopimukset. Sopimusten kohdalla mainitaan, ovatko Suomi ja Venäjä ratifioineet kyseiset sopimukset ja miten ne ovat vaikuttaneet valtioiden lainsäädäntöön.

Kansallisen lainsäädännön kohdalla kerrotaan erikseen molempien valtioiden perustuslaeista sekä esitellään keskeisimmät saamelaisten oikeudelliseen asemaan vaikuttavat lait. Venäjä-osiossa käsitellään erityisesti tällä hetkellä ajankohtaista RAIPON:in tilannetta ja Venäjällä säädettyjä uusia lakeja. Tässä yhteydessä esitellään myös keskeiset valtioiden rajat ylittävät järjestöt, joilla on vaikutusta saamelaisten asemaan.

Tutkielmassa sivutaan myös Suomen ja Venäjän saamelaispolitiikkaa ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Saamelainen tapaoikeus esiintyy tutkielmassa omana lukunaan ja siitä kerrotaan pitkälti Suomen saamelaisten näkökulmasta, koska vastaavanlaista tietoa Venäjän saamelaisten tapaoikeudesta oli hankalaa saada.

Tutkielman loppupäätelmä on se, että saamelaisten oikeudellinen asema Suomessa on Venäjää parempi. Tämä johtuu monista syistä, joihin paneudutaan tutkielmassa syvällisemmin. Tutkielman tekoon toi oman haasteensa tiedon hankkimisen haasteellisuus Venäjältä, joka ilmenee tutkielmassa monessa kohtaa.