The king can do no wrong : julkisen vallankäyttäjän vahingonkorvausvastuun nykytila ja näkökulmia uudelleenarviointiin

Abstract

Tutkielmassa on pyritty luomaan yleinen kuva julkisyhteisöjen vahingonkorvausvastuun nykytilasta julkishallinnon toimintaympäristön nykypäivän ominaispiirteet huomioiden. Työssä on myös nostettu esille valtion vahingonkorvausvastuuseen kohdistuvia muutospaineita sekä arvioitu niiden perusteella korvausvastuuta koskevia tulevaisuudennäkymiä.

Tutkielmassa on lisäksi otettu erityisen tarkastelun alle julkishallinnon tehtävien hoidossa yleistyneen hallintosopimustoiminnan ominaisuudet ja korvausvastuukysymykset tällaisen toiminnan puitteissa kolmannelle aiheutuneen vahingon osalta. Apuna hallintosopimuksella ulkoistettujen viranomaistoimintojen vastuukysymysten tulkinnassa on käytetty ns. uuden varallisuusoikeuden teoreettista mallia.

Tutkimus osoitti, että julkishallinnon toimintaympäriston viime vuosikymmeninä kokemat muutokset sekä kansalaisten aseman muuttuminen alamaisesta oikeusturvan omaavaksi julkishallinnon asiakkaaksi, asettavat julkisyhteisöjen vahingonkorvausvastuulle uusia vaatimuksia. Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskeva vahingonkorvauslain sääntely asettaa nykyisellään kuitenkin tälle rajoitteensa. Erityisesti julkishallinnon hallintosopimuksella yksityistettyjen toimintojen vastuukysymysten arvioinnissa tulisi paremmin huomioida sopimustoimintojen julkisoikeudelliset piirteet vahingonkärsijän oikeusturvaa korostavalla tavalla.

Tutkimuksessa selvitettyjen seikkojen perusteella nykyinen vastuusääntely vaikuttaa edellyttävän muutosta, jotta julkisyhteisön korvausvastuussa päästäisiin mahdollisimman ymmärrettävään, ennakoitavaan ja yhdenmukaiseen korvauskäytäntöön. Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuun ankaroituminen, korvausvastuun ulottaminen julkishallinnon neuvontaan sekä aineettoman vahingon korvaaminen vaikuttaisivat olevan osa-alueita, joihin kohdistuu erityisesti uudistamishalukkuutta. Lisäksi kehittämispaineita kohdistuu myös yksityisen käytössä oleviin käytännön oikeusturvakeinoihin. Erityisesti vahingonkorvaus-kanteen nostamista koskeva tuomioistuininstanssi-kysymys sekä vahingonkorvausten hakemiskäytännöt ovat parhaillaan lainsäätäjän selvityksen kohteina.