Osakeyhtiön laittoman varojenjaon muodoista ja OYL:n mukaisista seuraamuksista
Hyvärinen, Taru (2010)
There are no files associated with this item.
Hyvärinen, Taru
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä osakeyhtiön laittomalla varojenjaolla osakeyhtiöoi-keudessa tarkoitetaan, millaisin eri tavoin laiton varojenjako voi ilmetä ja millaisia seuraamuk-sia OYL säätää varoja laittomasti jakaneille ja tällaisen varojenjaon saajalle. Tarkastelun koh-teena on laittoman varojenjaon eri muotojen lisäksi osakeyhtiön varojenjaon yleisenä edelly-tyksenä toimiva OYL 13:2:n maksukykyisyystesti. Tutkielma on metodiltaan oikeusdogmaatti-nen ja pääasiallisesti ote on osakeyhtiöoikeudellinen, tutkimuskohteelle luonteenomainen ta-loustieteellinen näkökulma huomioiden.
Osakeyhtiön varojenjaosta säädetään OYL 13 luvussa, jonka OYL 1:3:n pääoman pysyvyyden periaatetta konkretisoivat säännökset muodostavat yhtiön velkojiensuojajärjestelmän keskei-sen osan. Jaettaessa varoja yhtiöstä poistuu varallisuutta vastikkeetta yhtiön ulkopuolelle. OYL 13:1.3:n määritelmän mukaan laitonta varojenjakoa on OYL 13:1.1:ssa säädettyjen laillisten varojenjakotapojen ulkopuolella muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta. OYL:n laittoman varojenjaon käsite on hyvin moni-muotoinen kattaen käytännössä kaikenlaisen OYL:n vastaisen varojenjaon. Useimmiten lait-toman varojenjaon kohteena on yhtiön osakkeenomistaja, johtohenkilö tai muu yhtiön lähipiiriin kuuluva, mutta myös yhtiön ulkopuolinen henkilö voi saada yhtiön varoja esimerkiksi laittomien lahjoitusten muodossa. Velkojien kannalta merkittävä huomio on myös, että laiton varojenjako ajoittuu usein tilanteeseen, jossa yhtiön nykyinen tai ennustettu taloudellinen asema on heikko.
OYL 13:2 säätää varojenjaon esteeksi sen, että varoja jaettaessa tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Säännöksen tarkoit-tamaa maksukyvyn käsitettä selvitetään tutkielmassa tarkastelemalla osakeyhtiöoikeudellisen maksukykykäsitteen lisäksi myös TakSL:ssa ja RL 39:1:n mukaista maksukyvyttömyyden mää-ritelmää. Merkittävän apuvälineen ja lähteen yhtiöoikeudellista maksukykyä arvioitaessa muo-dostaa yhtiötä koskeva liiketaloudellinen informaatio, mistä syystä tutkielmassa selvitetään tilinpäätöksen tunnuslukujen ja muun tilinpäätösinformaation käyttöä OYL 13:2:n maksuky-kyisyystestin suorittamisessa.
OYL 13:4:n mukaan varojensaaja on velvollinen palauttamaan saamansa varat, jos hän tiesi tai hänen piti tietää varojenjaon tapahtuneen OYL:n säännösten vastaisesti. Laitonta varojen-jakoa tarkoittavaan päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon osallistuneet yhtiön johtohenkilöt ja yhtiökokous ovat toimistaan OYL 22 luvun mukaisessa vahingonkorvausvastuussa, ja tahalli-sesti osakkeenomistajan tai velkojien suojaa loukaten tapahtunut yhtiön varojen OYL:n sään-nösten vastainen jako voi täyttää OYL 25:1:n 4 kohdassa säännellyn osakeyhtiörikoksen tun-nusmerkistön, jolloin rangaistusvastuu kohtaa niin ikään päätöksen tehneitä ja täytäntöön pan-neita tahoja. Tällainen OYL:n vastainen päätös voi myös olla pätemätön varojenjaosta päättä-neen tahon kelpoisuuden ylityksen vuoksi.
Osakeyhtiön varojenjaosta säädetään OYL 13 luvussa, jonka OYL 1:3:n pääoman pysyvyyden periaatetta konkretisoivat säännökset muodostavat yhtiön velkojiensuojajärjestelmän keskei-sen osan. Jaettaessa varoja yhtiöstä poistuu varallisuutta vastikkeetta yhtiön ulkopuolelle. OYL 13:1.3:n määritelmän mukaan laitonta varojenjakoa on OYL 13:1.1:ssa säädettyjen laillisten varojenjakotapojen ulkopuolella muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta. OYL:n laittoman varojenjaon käsite on hyvin moni-muotoinen kattaen käytännössä kaikenlaisen OYL:n vastaisen varojenjaon. Useimmiten lait-toman varojenjaon kohteena on yhtiön osakkeenomistaja, johtohenkilö tai muu yhtiön lähipiiriin kuuluva, mutta myös yhtiön ulkopuolinen henkilö voi saada yhtiön varoja esimerkiksi laittomien lahjoitusten muodossa. Velkojien kannalta merkittävä huomio on myös, että laiton varojenjako ajoittuu usein tilanteeseen, jossa yhtiön nykyinen tai ennustettu taloudellinen asema on heikko.
OYL 13:2 säätää varojenjaon esteeksi sen, että varoja jaettaessa tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Säännöksen tarkoit-tamaa maksukyvyn käsitettä selvitetään tutkielmassa tarkastelemalla osakeyhtiöoikeudellisen maksukykykäsitteen lisäksi myös TakSL:ssa ja RL 39:1:n mukaista maksukyvyttömyyden mää-ritelmää. Merkittävän apuvälineen ja lähteen yhtiöoikeudellista maksukykyä arvioitaessa muo-dostaa yhtiötä koskeva liiketaloudellinen informaatio, mistä syystä tutkielmassa selvitetään tilinpäätöksen tunnuslukujen ja muun tilinpäätösinformaation käyttöä OYL 13:2:n maksuky-kyisyystestin suorittamisessa.
OYL 13:4:n mukaan varojensaaja on velvollinen palauttamaan saamansa varat, jos hän tiesi tai hänen piti tietää varojenjaon tapahtuneen OYL:n säännösten vastaisesti. Laitonta varojen-jakoa tarkoittavaan päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon osallistuneet yhtiön johtohenkilöt ja yhtiökokous ovat toimistaan OYL 22 luvun mukaisessa vahingonkorvausvastuussa, ja tahalli-sesti osakkeenomistajan tai velkojien suojaa loukaten tapahtunut yhtiön varojen OYL:n sään-nösten vastainen jako voi täyttää OYL 25:1:n 4 kohdassa säännellyn osakeyhtiörikoksen tun-nusmerkistön, jolloin rangaistusvastuu kohtaa niin ikään päätöksen tehneitä ja täytäntöön pan-neita tahoja. Tällainen OYL:n vastainen päätös voi myös olla pätemätön varojenjaosta päättä-neen tahon kelpoisuuden ylityksen vuoksi.
Kokoelmat
- Pro gradut [4121]