Kuluttajansuojan syvänteissä : oikeusvertaileva tutkimus maksukortteihin liittyvästä heikommansuojasta ja sen asemasta Yhdysvalloissa ja Suomessa

Abstract

Kuluttajan rooli länsimaisessa yhteiskunnassa on merkittävä. Markkinatalouden tukemat nyky-yhteiskunnat ovat muuttuneet kulutukseen perustuviksi kulutusyhteiskunniksi. Erilaisia kulutuksen tueksi tehtyjä instrumentteja on kehitetty markkinoita vauhdittamaan. Tällaisia ovat myös maksukortit. Maksukortteista tyypillisimmät ovat luotto- ja pankkikortti, joista varsinkin luottokortti, kulutusluoton mahdollistamana tunnisteena, on noussut yhä vallitsevammaksi maksuinstrumentiksi Yhdysvaltojen ohella myös Suomessa.

Kulutuksen kasvaessa myös näistä tilanteista johtuvien markkinahäiriöiden määrä kasvaa. Aikaisemman liberaalin puuttumattomuuden idean rinnalle on noussut ajattelu, jossa heikompaa suojataan. Sopimusoikeudessa sopimusvapaus sai rinnalleen rajoituksia, joista nykyisin tunnetuimpana on kuluttajansuoja. Heikommansuojan ideologia näkyy myös valtioiden kehityksessä näiden kehittyessä kohti hyvinvointivaltioita.

Kuluttajansuoja on osa markkinaohjauksen välineistöä. Sen tehtävä on kilpailuoikeuden rinnalla säädellä markkinoita. Kilpailuoikeuden keskittyessä makrotason kysymyksiin, kuluttajansuoja vaikuttaa mikrotasolla. Erilainen suhtautuminen markkinoihin Yhdysvalloissa ja Suomessa tekee myös kuluttajansuojasta erilaatuista maiden välillä.

Kaarlo Tuorin kriittinen oikeuspositivismi, oikeuden tasoteorioineen, tarjoaa työvälineen kuluttajaa suojaavan lainsäädännön tarkoitusperien ja eroavaisuuksien tarkasteluun Yhdysvalloissa ja Suomessa. Vertailua tehtäessä katse suunnataan oikeuden pinnanalaisiin kerrostumiin ja tätä kautta haetaan pintatason säädöksille niiden oikeudellinen ja yhteiskunnallinen perusta.

Oikeuskulttuurin ja tämän mahdollistaman yhteiskunnan kulttuurisen tason tarkastelulla, voidaan heikommansuojan ajattelulla löytää sen tarkoitusperiä koskevia eroavaisuuksia. Mutta myös menemällä syvemmälle oikeuden tasoissa ja tarkastelemalla yhteiskunnan perimmäisiä rakenteita oikeudellisine tukineen, tullaan lopuksi tulokseen, jossa ylempien kerrostumien eroavaisuuksista huolimatta, tarkasteltavat järjestelmät rakentuvat samoille perustoille.