Yrityksen yhteiskuntavastuun kehittyminen ja sääntely globalisaation seurauksena sekä osana yrityksen riskienhallintaa
Syrjäpalo, Tiina (2011)
There are no files associated with this item.
Syrjäpalo, Tiina
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Yrityksen yhteiskuntavastuu on syntynyt globalisaation seurauksena kansainvälisillä markkinoilla suuria monikansallisia yrityksiä varten. Yhteiskuntavastuun rooli suurten yritysten moraalisena ohjaajana on laajentunut koskemaan taloudellisen vastuun ja ympäristövastuun lisäksi myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tällä tavalla yhteiskuntavastuu sääntelee myös kotimaan markkinoiden toimintaa.
Pohjoismaissa yhteiskuntavastuu on omaksuttu luontevana jatkumona ympäristövastuulle, jolla on pohjoismaisessa elinkeinoelämässä pitkät raportointiperinteet. Taloudellisen ja ympäristövastuun lisäksi yhteiskuntavastuussa painottuu sen sosiaalinen puoli, jonka tärkeimpinä näkökulmina ovat sidosryhmien välinen yhteistyö sekä ihmisistä huolehtiminen. Vastuulliselle toiminnalle on luotu järjestelmiä, joiden perusteella vastuullisuutta pystytään mittaamaan ja raportoimaan.
Yhteiskuntavastuun raportoimiseseen on kehitetty erilaisia ohjeita, joiden tavoitteena on yhdenmukaistaa suurten yritysten raportointia. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä myös pienempien yritysten tarpeet, joille ohjeiden mukainen raportoiminen voi osoittautua liian raskaaksi tehtäväksi. Tällöin olisi tärkeää löytää keinoja, joilla jokainen voi osallistua vastuullisuuden kehittämiseen omalla tavallaan.
Tutkielmassa analysoidaan yhteiskuntavastuun kehitystä ja sen kansainvälisen sääntelyn lisääntymistä. Markkinoilla kehitys tapahtuu nopeasti, jolloin lainsäädäntö jää helposti jälkeen markkinoiden kehityksestä. Tällöin vastuullisen itsesääntelyn rooli korostuu. Tällaisella itsesääntelyllä on kansainvälisessä taloudessa tosiasiallisesti yhtä vahva vaikutus kuin kirjoitetulla lainsäädännöllä. Tutkielmassa selvitetään sääntelyn nykytilaa ja mahdollisia kehityssuuntia.
Pohjoismaissa yhteiskuntavastuu on omaksuttu luontevana jatkumona ympäristövastuulle, jolla on pohjoismaisessa elinkeinoelämässä pitkät raportointiperinteet. Taloudellisen ja ympäristövastuun lisäksi yhteiskuntavastuussa painottuu sen sosiaalinen puoli, jonka tärkeimpinä näkökulmina ovat sidosryhmien välinen yhteistyö sekä ihmisistä huolehtiminen. Vastuulliselle toiminnalle on luotu järjestelmiä, joiden perusteella vastuullisuutta pystytään mittaamaan ja raportoimaan.
Yhteiskuntavastuun raportoimiseseen on kehitetty erilaisia ohjeita, joiden tavoitteena on yhdenmukaistaa suurten yritysten raportointia. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä myös pienempien yritysten tarpeet, joille ohjeiden mukainen raportoiminen voi osoittautua liian raskaaksi tehtäväksi. Tällöin olisi tärkeää löytää keinoja, joilla jokainen voi osallistua vastuullisuuden kehittämiseen omalla tavallaan.
Tutkielmassa analysoidaan yhteiskuntavastuun kehitystä ja sen kansainvälisen sääntelyn lisääntymistä. Markkinoilla kehitys tapahtuu nopeasti, jolloin lainsäädäntö jää helposti jälkeen markkinoiden kehityksestä. Tällöin vastuullisen itsesääntelyn rooli korostuu. Tällaisella itsesääntelyllä on kansainvälisessä taloudessa tosiasiallisesti yhtä vahva vaikutus kuin kirjoitetulla lainsäädännöllä. Tutkielmassa selvitetään sääntelyn nykytilaa ja mahdollisia kehityssuuntia.
Kokoelmat
- Pro gradut [3930]