Hybridilaina osana pääomahuoltoa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan yritykseen hybridilainalla hankittavan oman pääoman oikeudellisia edellytyksiä. Hybridilainalla voidaan vahvistaa IFRS-standardeja soveltavan yrityksen vakavaraisuutta ilman perinteistä oman pääoman hankkimiskeinoa eli osakeantia. Velkainstrumentin kirjaaminen omaan pääoman edellyttää, että hybridilaina tosiasialliselta luonteeltaan rinnastuu oman pääoman rahoitukseen IFRS-standardien edellyttämällä tavalla. Tutkimusmenetelmässä yhdistyvät perinteinen lainoppi ja oikeustaloustiede. Lisäksi tutkielman johtopäätöksissä tuodaan esille de lege ferenda -näkökulmaa. Tutkielma sijoittuu pääasiassa yhtiö- ja velvoiteoikeuden alueille, mutta tutkielmalla on myös kirjanpito- vero- ja insolvenssioikeudellinen liityntä.

Lainsäädännössä ei ole säännöksiä hybridilainasta, vaan oman pääoman ehtoinen hybridilaina voi olla oikeudellisesti mikä tahansa viimesijainen laina. Hybridilainaan sovelletaan siis joko pääomalainaa tai debentuuria koskevia säännöksiä. Hybridilaina on pääomalaina vain, jos siitä on erikseen sovittu lainaehdoissa. Debentuurin muotoinen hybridilaina ei kuitenkaan voi olla oman pääoman erä, mikäli yhtiön taseessa on pääomalaina. Lisäksi omaan pääomaan kirjaamisen ehdottomana edellytyksenä on, että liikkeeseenlaskija ei ole asettanut hybridilainalle turvaavaa vakuutta.

Viimesijaisuuden ohella IFRS-standardit edellyttävät omaan pääomaan kirjattavalta hybridilainalta, että lainaehtojen mukaan velkojalla ei ole oikeutta vaatia velalliselta korko- tai pääomasuorituksia. Velallisella tulee vähintäänkin olla oikeus yksipuolisesti jatkaa lainan kestoa. Lisäksi hybridilainan oman pääoman piirteitä voidaan lisätä kovenanteilla. Ne voivat koskea esimerkiksi hybridilainan tuottoperusteita tai kontrollioikeuksia. Näillä ei kuitenkaan ole merkitystä kirjaamispaikan valinnan kannalta.

Hybridilainalle maksettava korkea tuotto voi aiheuttaa intressiristiriidan hybridilainavelkojan ja osakkeenomistajan välille. Riskinä on ennen kaikkea, että päätösvaltaa käyttävät omistajat suuntaavat hyvin tuottavan hybridilainan itselleen. Vähemmistöomistajia suojataan osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatteen yleislausekkeella. Tutkielman perusteella yleislauseketta tulee tulkita siten, että omistusosuuksien mukaisista merkintäetuoikeuksista poikkeava oman pääoman ehtoinen hybridilaina lasketaan liikkeeseen vain taloudellisesti painavien syiden vallitessa.