Lojaliteettiperiaate sopimusoikeudessa

Abstract

Kyseessä on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen tutkimus lojaliteettiperiaatteesta varallisuusoikeudellisena oikeusperiaatteena. Lojaliteettiperiaatteelta puuttuu erityinen lainsäädännöllinen tuki vaikka se yleisesti tunnustetaankin. Lojaliteettiperiaate esiintyy varsinkin oikeustieteellisissä julkaisuissa, joissa sen rooli on kasvanut Suomessa 1970-luvulta alkaen. Lojaliteettiperiaatteelle on ominaista, että sen on nähty olevan yhteydessä moniin muihin oikeusperiaatteisiin ja osa kirjoittajista kritisoi sen olemassaoloa täysin itsenäisenä oikeusperiaatteena.

Vaikka lojaliteettiperiaatteelta puuttuu lainsäädännöllinen tuki, voidaan sillä havaita olevan yhteys varsinkin kunnian vastaiset ja arvottomat oikeustoimet kieltävään oikeustoimilain 33 §:ään. Lisäksi sen yhteys oikeustoimilain 36 §:n mukaiseen sovitteluun on ilmeinen, sillä juuri lojaliteettivelvollisuuksien rikkominen johtaa oikeustoimilain 3 luvun mukaisiin seuraamuksiin.

Lojaliteettiperiaatteen vaikutus on erilainen riippuen siitä, missä vaiheessa sopimussuhde on menossa. Lojaliteettivelvollisuudet voidaankin jakaa karkeasti neuvottelulojaliteettiin ja sopimussuhteen aikaiseen lojaliteettiin. Oikeuskäytännössä lojaliteettiperiaatteella ei ole ollut kovinkaan merkittävää asemaa, vaikkakin etenkin 2000-luvulla on korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä ollut havaittavissa sen merkityksen kasvaminen.