Konkludenttinen tahdonilmaisu ja sitovuus

Abstract

Tutkielman aiheena on konkludenttinen tahdonilmaisu. Erotuksena nimenomaisesta tahdonilmaisusta konkludenttisesta, toisin sanoen hiljaisesta tahdonilmaisusta, puhuttaessa tarkoitetaan yleensä tahdonilmaisua, jota ei ole annettu suullisesti tai yleisesti tunnettuja merkkejä käyttäen. Määritelmä on väljä ja kattaa monia erilaisia tosielämän tilanteita.

Kysymys konkludenttisen tahdonilmaisun käsitteestä ja etenkin sille annettavasta oikeudellisesta merkityksestä sitovana oikeustoimena on herättänyt tutkijoiden keskuudessa laajaa keskustelua. Mitään yksiselitteistä vastausta siihen, millä tavoin tämä tahdonilmaisun muoto tulisi sopimusoikeuden kentässä hahmottaa, ei tunnu löytyvän vielä tänäkään päivänä. Tässä tutkielmassa tarkoituksena on pyrkiä johdonmukaisella tavalla jäsentämään itse konkludenttisen tahdonilmaisun käsite osana sopimusoikeuden terminologian systematiikkaa sekä samalla tarkastella sitä, millä tavoin ja missä tilanteissa tällainen tahdonilmaisu voi saavuttaa juridisen sitovuuden.

Tutkielma lähestyy aihepiiriä tukeutuen sopimusoikeuden yleisiin oppeihin ja huomioi erilaisten sopimusteorioiden vaikutuksen tapaan ymmärtää konkludenttinen tahdonilmaisu. Koherentin tarkastelutavan löytämiseksi sopimusoikeuden muuttuvassa ja fragmentoituvassa ympäristössä apuna käytetään myös uuden varallisuusoikeuden teorian varallisuuden rakenne-elementtejä.