Julkisoikeudellisen toiminnan vahingonkorvausvastuu

Abstract

Pro gradu tutkielmassa on tarkasteltu julkisyhteisön toiminnassa tapahtuvien vahinkojen korvausvastuun edellytyksiä, vastuun rajoituksia ja vahinkoa kärsineen yksityisen oikeussuojateitä. Korvausvastuun edellytyksiä on tarkasteltu julkisyhteisön työnantajan näkökulmasta sekä yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Millä edellytyksillä työnantaja on isännän vastuun perusteella korvausvelvollinen ja millä edellytyksillä korvausvaatimus voidaan osoittaa suoraan työntekijälle, viranhaltijalle tai vastaavassa työsuhteessa olevaan henkilöön. Aiheessa on tuotu esille myös prosessuaalisia kysymyksiä yleisen ja hallintotuomioistuimen toimivallasta käsitellä vahingonkorvauskannetta.

Julkisen vallan käytön tilanteissa julkisyhteisön tuottamusvastuu ja siten korvausvastuun edellytykset ovat käytännössä korkeammalla kuin yksityisten välisessä toiminnassa. Pieni virhe tai poikkeama ei perusta korvausvastuuta. Korvausvastuu syntyy vain, jos toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Julkisyhteisön muussa toiminnassa, joka on järjestetty esimerkiksi hallintosopimuksin, ratkaiseva tekijä korvausvastuun syntymiseen sovellettavien normien määräytymisessä ei ole vahingonaiheuttajan muodollis-juridinen asema vaan vahinkoa aiheuttaneen tehtävän ja toiminnan luonne.

Oikeussuojan toteutuminen olisi tärkeää saada yksinkertaisemmaksi. Tästä syystä olisi tarkasteltava lainsäädännöllisesti yleisen ja hallintotuomioistuimen toimivallan perusteita ainakin niissä tapauksissa, joissa on kysymys lailla turvatun julkisen palvelun saamisen häiriötilanteista.