Nukke ja narttu : naispresentaatiot Missy Elliottin musiikkivideoissa
Kokko, Laura (2011)
There are no files associated with this item.
Kokko, Laura
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkimus tarkastelee Missy Elliottin musiikkivideoiden naisrepresentaatioita queer-teoreettisen lähiluennan avulla. Tutkimusongelmana ovat hiphop-genren musiikkivideoiden stereotyyppiset naiskuvat. Työssä tutkitaan, onko Missy Elliottin musiikkivideoissa pyritty horjuttamaan stereotyyppejä, löytyykö sukupuolen esittämisestä toisintoistamisen mahdollisuuksia ja millaisena sukupuoliteknologiana musiikkivideot toimivat.
Tutkimusaineistona on artistin kolme musiikkivideota vuosilta 1997-2002, ja niiden naisrepresentaatioita käsitellään stereotypian ja parodian, seksuaalisuuden sekä vallan teemoissa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty lähilukua audiovisuaalisen aineistoon, ja tarkastelussa on käytetty feministisiä teorioita. Judith Butlerin teoria performatiivisuudesta tarkastelee sukupuolten ja seksuaalisuuksien muotoutumista sosiaalisissa valtasuhteissa loputtoman ja pakottavan toiston prosessina. Toisena teoriana on käytetty Teresa de Lauretisin teoriaa elokuvasta sukupuoliteknologiana.
Tutkimustuloksissa todetaan, että Missy Elliottin musiikkivideoista löytyy sekä stereotyyppejä horjuttavia, että niitä vahvistavia ja vanhoja stereotyyppejä korvaavia elementtejä. Musiikkivideo mediana on itsessään perinteisiä katsomisen tapoja rikkova ja etäännyttävä. Tutkimuksessa myös todetaan, että musiikkivideoiden kerroksellisuus, hetkellisyys ja kerronnan moninaiset keinot rikkovat perinteisestä elokuvallista kerrontaa, joka rakentaa sukupuolesta tietynlaista konventionaalista kuvaa. Näin musiikkivideo mediana toimii erilaisena sukupuoliteknologiana, kuin esimerkiksi konventionaalinen elokuva.
Suomalainen hiphopin ja musiikkivideoiden tutkimus on vielä hyvin vähäistä. Aineiston rajaaminen oli täysin subjektiivista ja vertailun kannalta suppeaa, ja erilaisella aineistovalinnalla olisi saatettu vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin. Jatkossa suosittelen vertailevaa tutkimusta eri artistien musiikkivideoiden välillä ja laajentamaan musiikkivideoiden tutkimusta.
Tutkimusaineistona on artistin kolme musiikkivideota vuosilta 1997-2002, ja niiden naisrepresentaatioita käsitellään stereotypian ja parodian, seksuaalisuuden sekä vallan teemoissa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty lähilukua audiovisuaalisen aineistoon, ja tarkastelussa on käytetty feministisiä teorioita. Judith Butlerin teoria performatiivisuudesta tarkastelee sukupuolten ja seksuaalisuuksien muotoutumista sosiaalisissa valtasuhteissa loputtoman ja pakottavan toiston prosessina. Toisena teoriana on käytetty Teresa de Lauretisin teoriaa elokuvasta sukupuoliteknologiana.
Tutkimustuloksissa todetaan, että Missy Elliottin musiikkivideoista löytyy sekä stereotyyppejä horjuttavia, että niitä vahvistavia ja vanhoja stereotyyppejä korvaavia elementtejä. Musiikkivideo mediana on itsessään perinteisiä katsomisen tapoja rikkova ja etäännyttävä. Tutkimuksessa myös todetaan, että musiikkivideoiden kerroksellisuus, hetkellisyys ja kerronnan moninaiset keinot rikkovat perinteisestä elokuvallista kerrontaa, joka rakentaa sukupuolesta tietynlaista konventionaalista kuvaa. Näin musiikkivideo mediana toimii erilaisena sukupuoliteknologiana, kuin esimerkiksi konventionaalinen elokuva.
Suomalainen hiphopin ja musiikkivideoiden tutkimus on vielä hyvin vähäistä. Aineiston rajaaminen oli täysin subjektiivista ja vertailun kannalta suppeaa, ja erilaisella aineistovalinnalla olisi saatettu vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin. Jatkossa suosittelen vertailevaa tutkimusta eri artistien musiikkivideoiden välillä ja laajentamaan musiikkivideoiden tutkimusta.
Kokoelmat
- Pro gradut [3938]