Naisen vai urheilijan nyrkki? : naisnyrkkeilijän ammattilaisuuden rakentuminen nyrkkeilyottelun uutisoinnissa
Oikarinen, Johanna (2011)
There are no files associated with this item.
Oikarinen, Johanna
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee naisurheilijoiden representaatioita mediaurheilussa. Tutki-muksen kohteena oli nyrkkeilijä Eva Wahlströmin ensimmäisen ammattinyrkkeilyottelun uutisointi neljässä eri mediassa maaliskuussa 2010. Tutkimusongelmana oli selvittää millaiseksi ja miten naisnyrkkeilijän ammattilaisuus uutisoinnissa rakentuu? Tutkimus-aineistona olivat Helsingin Sanomien, Iltalehden sekä MTV3.fi ja YLE.fi -sivustojen Eva Wahlströmin ottelua koskevat uutiset aikavälillä 4.-313.2010. Tutkimusaineistoa lähes-tyttiin kvalitatiivisesti. Analyysimenetelminä käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä sekä semioottista kuva-analyysiä. Aineiston tulkintakehikkona toimi feministinen mediaurhei-lun tutkimus.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että naisnyrkkeilijän ammattilaisuutta esitetään medi-assa ristiriitaisesti. Eva Wahlströmin amatööriuran saavutuksia ylistetään eikä nais-nyrkkeilyn tasoa vähätellä. Alkavan ammattilaisuran uutisoinnissa kuitenkin useat seikat siirtävät huomion pois urheilusuorituksesta. Ottelun jälkeisessä uutisoinnissa ei juurikaan kerrota ottelun tapahtumista, vaan uutisointi keskittyy naisnyrkkeilijän epätyypilliseen reaktioon tyrmäyksen jälkeen. Naisnyrkkeilijän ammattilaisuutta rakennetaan myös vertaamalla tätä normina pidettävään miesammattilaisuuteen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat ammattilaisten paidattomuus sekä psyykkistä vahvuutta vaativa tuijotusrituaali, joista kumpikaan ei toteudu naisnyrkkeilijän kohdalla. Maskuliiniselle alueelle astunut naisnyrkkeilijä pyritään myös palauttamaan feminiinisyyteen pehmentämällä hänen esittämistään hymyllä ja äitiydellä, sekä korostamalla kontrolloimattomia tunnereaktioita. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että naisten tasavertaiset mahdollisuudet urheilla, eivät korreloidu tasavertaiseen kohteluun mediaurheilussa. Vaikka suorituksia ei suoranaisesti vähätellä, nostetaan uutisoinnin keskiöön urheilijan ulkonäköön, seksuaalisuuteen tai yksityiselämään liittyviä seikkoja. Näin urheilevan naisen identiteetti ei mediassa määrity urheilun, vaan sukupuolen kautta.
Tutkimuksen aineisto oli suhteellisen suppea, mutta suhteessa tutkimusongelmaan sitä voidaan pitää riittävänä. Tutkimuksessa on saatu vastauksia asetettuihin tutkimusky-symyksiin, mutta laajempi aineisto olisi varmasti tuonut analyysiin lisää pontta ja sy-vyyttä. Jatkossa olisi luontevaa selvittää, miksi mediaurheilu edelleen jatkaa urheilua sukupuolittavaa uutisointia? Tähän problematiikkaan voisi päästä käsiksi esimerkiksi tutkimalla systemaattisesti kahden tai useamman median tapaa käsitellä naisten urhei-lua ja naisurheilijoita. The study analyzes the treatment of female professional boxer in the Finnish press. The purpose was to examine how Eva Wahlström was represented in the media before and after the first match of her professional career. The data consisted of articles from two newspapers (Helsingin Sanomat and Iltalehti) and two websites (MTV3.fi and YLE.fi) examined between the dates 4.-31.3.2010. The texts, headlines, captions and images were taken into consideration. The methodological approach combines two qualitative methods, discourse analysis and semiotic analysis of images, within the framework of feminist media sport studies.
The analysis of the data shows that the female boxer was represented in ambivalent ways. Media praised for Eva Wahlström’s earlier achievements and also doesn’t unde-restimate the level of women’s boxing. At the same time, several factors took attention away from the sports performances. The news before the match highlight that Wahl-ström does not know the rules of professional boxing or anything about her future op-ponent. Also, the news coverage after the match focuses on Wahlström’s atypical emo-tional reaction after the knockout, not the athletes’ performance.
The female professional boxer is also represented by comparing her to a male boxer. A man seems to be the norm in professional boxing. In this case, the main themes were the woman without a shirt and the ritual of opponents staring at each other before the match. Neither was compatible with Wahlström. A woman who has come into men’s territory also seeks to restore back to the feminine area by softening her with a smile, maternity, and by emphasizing the uncontrollable emotional reactions. The study shows that equality in sports is not correlated to equality in mediasport. On the other hand, the female boxer was represented as successful athlete and, on the other hand, the female boxer was trivialized by means of concentrating on her private life and sexuality. Female athlete’s identity is not defined through sport, but through sex.
The research data was relatively limited, but in relation to the research problem it can be regarded as sufficient. The material was however able to give those answers which were seeked. In the future, it would be natural to find out why does the media still con-tinue the gendering of sport. For example, by exploring systematically two or more dif-ferent media and their approach to women’s sport.
Key words: mediasport, representations of female athletes, feminist media studies, professional boxing, gender and sport.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että naisnyrkkeilijän ammattilaisuutta esitetään medi-assa ristiriitaisesti. Eva Wahlströmin amatööriuran saavutuksia ylistetään eikä nais-nyrkkeilyn tasoa vähätellä. Alkavan ammattilaisuran uutisoinnissa kuitenkin useat seikat siirtävät huomion pois urheilusuorituksesta. Ottelun jälkeisessä uutisoinnissa ei juurikaan kerrota ottelun tapahtumista, vaan uutisointi keskittyy naisnyrkkeilijän epätyypilliseen reaktioon tyrmäyksen jälkeen. Naisnyrkkeilijän ammattilaisuutta rakennetaan myös vertaamalla tätä normina pidettävään miesammattilaisuuteen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat ammattilaisten paidattomuus sekä psyykkistä vahvuutta vaativa tuijotusrituaali, joista kumpikaan ei toteudu naisnyrkkeilijän kohdalla. Maskuliiniselle alueelle astunut naisnyrkkeilijä pyritään myös palauttamaan feminiinisyyteen pehmentämällä hänen esittämistään hymyllä ja äitiydellä, sekä korostamalla kontrolloimattomia tunnereaktioita. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että naisten tasavertaiset mahdollisuudet urheilla, eivät korreloidu tasavertaiseen kohteluun mediaurheilussa. Vaikka suorituksia ei suoranaisesti vähätellä, nostetaan uutisoinnin keskiöön urheilijan ulkonäköön, seksuaalisuuteen tai yksityiselämään liittyviä seikkoja. Näin urheilevan naisen identiteetti ei mediassa määrity urheilun, vaan sukupuolen kautta.
Tutkimuksen aineisto oli suhteellisen suppea, mutta suhteessa tutkimusongelmaan sitä voidaan pitää riittävänä. Tutkimuksessa on saatu vastauksia asetettuihin tutkimusky-symyksiin, mutta laajempi aineisto olisi varmasti tuonut analyysiin lisää pontta ja sy-vyyttä. Jatkossa olisi luontevaa selvittää, miksi mediaurheilu edelleen jatkaa urheilua sukupuolittavaa uutisointia? Tähän problematiikkaan voisi päästä käsiksi esimerkiksi tutkimalla systemaattisesti kahden tai useamman median tapaa käsitellä naisten urhei-lua ja naisurheilijoita.
The analysis of the data shows that the female boxer was represented in ambivalent ways. Media praised for Eva Wahlström’s earlier achievements and also doesn’t unde-restimate the level of women’s boxing. At the same time, several factors took attention away from the sports performances. The news before the match highlight that Wahl-ström does not know the rules of professional boxing or anything about her future op-ponent. Also, the news coverage after the match focuses on Wahlström’s atypical emo-tional reaction after the knockout, not the athletes’ performance.
The female professional boxer is also represented by comparing her to a male boxer. A man seems to be the norm in professional boxing. In this case, the main themes were the woman without a shirt and the ritual of opponents staring at each other before the match. Neither was compatible with Wahlström. A woman who has come into men’s territory also seeks to restore back to the feminine area by softening her with a smile, maternity, and by emphasizing the uncontrollable emotional reactions. The study shows that equality in sports is not correlated to equality in mediasport. On the other hand, the female boxer was represented as successful athlete and, on the other hand, the female boxer was trivialized by means of concentrating on her private life and sexuality. Female athlete’s identity is not defined through sport, but through sex.
The research data was relatively limited, but in relation to the research problem it can be regarded as sufficient. The material was however able to give those answers which were seeked. In the future, it would be natural to find out why does the media still con-tinue the gendering of sport. For example, by exploring systematically two or more dif-ferent media and their approach to women’s sport.
Key words: mediasport, representations of female athletes, feminist media studies, professional boxing, gender and sport.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4461]