"Happily ever after" : animaatioelokuvan mielihyvätekijät tarkasteltuna kognitiivisen psykologian ja utopia-käsitteen näkökulmasta elokuvassa Shrek

Abstract

Tutkielmani aihe on animaatioelokuvien mielihyvätekijät: mikä animaatioissa viehättää ja kiehtoo. Tuottaakseni uudenlaista tietoa käytän monitieteistä näkökulmaa, joka yhdistää elo-kuvatutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja kognitiivisen psykologian. Media-analyysin väli-neenä käytän Ulric Neisserin havaintoteoriaa sekä Erkki Karvosen teoriaa odotuksen struktuu-reista. Molempien teorioiden olennaisena osana toimivat skeemat. Kulttuurintutkimuksellise-na lisänä käytän Dyeriläistä utopia-ajattelua, jolloin viihde nähdään utooppisena, parempana maailmana.

Tutkimuksessa rakennan historiallisen viitekehyksen, jonka oletuksena on, että animaatio jat-kaa satujen ja tarinoiden perinnettä viihdyttävänä, hyvää mieltä aikaansaavana ajanvietteenä. Empiirisessä osiossa esittelen Disneyn tuotantoa kontekstualisaatiota varten. Sen jälkeen tar-kastelen elokuvaa Shrek näiden aikaisempien katsomiskokemusten myötä syntyneiden skee-mojen kautta. Tarkoituksena on selvittää, miten skeemat toimivat ja vaikuttavat katsottaessa animaatioelokuvia, ja miten utopia ilmenee animaatioelokuvissa. Yhdistämällä skeemateorian utopia-käsitteen kanssa pyrin selvittämään, miten utopiat vaikuttavat katsojan skeemoihin ja millaisia reaktioita siitä syntyy.

Yllätys, ihmetys, oivallus, huumori ja odotusten toteutuminen vaikuttavat katsojan skeemoi-hin ja aikaansaavat mielihyvää. Mielihyvää syntyy sekä olemassa olevan skeeman vahvistu-misesta että skeemojen horjuttamisesta ja muuttumisesta tai täysin uuden skeeman syntymi-sestä. Animaatioelokuvan fantastinen ja utopistinen maailma on omiaan vaikuttamaan katso-jan skeemoihin. Tutkimuksen yhtenä johtopäätöksenä on ollut nimetä tutkimani animaatio-elokuvan genre fantastiseksi animaatioelokuvaksi sekä sen ilmentämä maailma fantastiseksi ulottuvuudeksi.

Tutkimukseni anti mielihyväkeskusteluun on se monitieteinen lähestymistapa, joka selittää, miten skeemat toimivat katsottaessa fantastisia animaatioelokuvia ja ennen kaikkea, miten utopia ilmenee fantastisissa ulottuvuuksissa ja vaikuttaa katsojan skeemoihin. Esittelemääni tutkimusmetodia voitaisiin mielestäni soveltaa sellaisten mediaelämysten ja -sisältöjen tarkas-telemiseen, joissa voidaan nähdä vaihtoehtoisia parempia maailmoja eli utopioita.