Netti kulttuurin käsissä: tapaustutkimus kulttuurin aloilla työskentelevien netinkäytöstä
Varkkola, Stina (2014)
Varkkola, Stina
Lapin yliopisto
2014
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406051229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406051229
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurin aloilla työskentelevien netinkäyttötapoja.Tapaustutkimuksen tutkimusaineistona on käytetty yhdeksän rovaniemeläisen alle 35-vuotiaan kulttuurin aloilla työskentelevän henkilön haastatteluja. Yksilöhaastattelut on tehty strukturoimattomina teemahaastatteluina. Haastatteluissa sanottua on analysoitu aineistolähtöisen teemoittelun avulla.
Tutkimus edustaa kvalitatiivista tutkimusperinnettä. Työn teoreettisena pohjana on käytetty Everett M. Rogersin innovaatioiden omaksumisen kategorisointia, jonka viisiportaiselle asteikolle haastatellut saivat itsensä asettaa. Lisäksi netinkäyttöä katsellaan Sami Salmenkiven ja Niko Nymanin sosiaalisten verkostoitumispalveluiden määritelmän läpi, ja tarkastellaan Web 2.0:aa haastatteluaineiston valossa.
Tutkimus jakaantuu kolmeen havaintoon kulttuurin aloilla työskentelevien netinkäytöstä: ensinnäkin työ- ja vapaa-ajan käytön välistä rajaa ei voida piirtää, sillä ajankäyttö on epäsäännöllisesti jakautuvaa ja teknologian ansiosta voidaan olla jatkuvassa tavoitettavuuden tilassa. Lisäksi käyttäjäroolit sekoittuvat, sillä samoja palveluita käytetään eri elämänalueiden tarpeisiin ja toisaalta eri palveluita käytetään samanaikaisesti. Toiseksi nousi esiin musiikin vahva rooli: musiikkipalveluita mainittiin monta, niistä puhuttiin paljon ja myös muita palveluita käytettiin musiikinkulutustarkoituksessa. Kolmas havainto liittyy sosiaalisen mediaan; siihen, että Web 2.0:n myötä lähes kaikissa palveluissa on sosiaalisen median piirteitä, mutta täysverisistä sosiaalisen median palveluista otannan keskuudessa käytettiin lähinnä Facebookia.
Tutkimuksessa on onnistuttu kertomaan kulttuurin aloilla työskentelevien netinkäyttötavoista yksityiskohtaisen ja tarkkanäköisen analyysin avulla. Aihe on ajankohtainen ja työssä avataan netin käytön ilmiöitä laajemmaltikin, kulttuurin aloista irrottautuen. Tutkijan tausta netti-start up -yrittäjänä tulee näkyviin aiheen konkreettisena käsittelynä, toimittajan ja copywriterin työkokemus taas tekstin sujuvuutena. Käytännöllistä otetta tasapainottamassa soisi olevan teoreettisempaa pohdintaa ja tieteellisempää lähestymistä.
Tutkimus edustaa kvalitatiivista tutkimusperinnettä. Työn teoreettisena pohjana on käytetty Everett M. Rogersin innovaatioiden omaksumisen kategorisointia, jonka viisiportaiselle asteikolle haastatellut saivat itsensä asettaa. Lisäksi netinkäyttöä katsellaan Sami Salmenkiven ja Niko Nymanin sosiaalisten verkostoitumispalveluiden määritelmän läpi, ja tarkastellaan Web 2.0:aa haastatteluaineiston valossa.
Tutkimus jakaantuu kolmeen havaintoon kulttuurin aloilla työskentelevien netinkäytöstä: ensinnäkin työ- ja vapaa-ajan käytön välistä rajaa ei voida piirtää, sillä ajankäyttö on epäsäännöllisesti jakautuvaa ja teknologian ansiosta voidaan olla jatkuvassa tavoitettavuuden tilassa. Lisäksi käyttäjäroolit sekoittuvat, sillä samoja palveluita käytetään eri elämänalueiden tarpeisiin ja toisaalta eri palveluita käytetään samanaikaisesti. Toiseksi nousi esiin musiikin vahva rooli: musiikkipalveluita mainittiin monta, niistä puhuttiin paljon ja myös muita palveluita käytettiin musiikinkulutustarkoituksessa. Kolmas havainto liittyy sosiaalisen mediaan; siihen, että Web 2.0:n myötä lähes kaikissa palveluissa on sosiaalisen median piirteitä, mutta täysverisistä sosiaalisen median palveluista otannan keskuudessa käytettiin lähinnä Facebookia.
Tutkimuksessa on onnistuttu kertomaan kulttuurin aloilla työskentelevien netinkäyttötavoista yksityiskohtaisen ja tarkkanäköisen analyysin avulla. Aihe on ajankohtainen ja työssä avataan netin käytön ilmiöitä laajemmaltikin, kulttuurin aloista irrottautuen. Tutkijan tausta netti-start up -yrittäjänä tulee näkyviin aiheen konkreettisena käsittelynä, toimittajan ja copywriterin työkokemus taas tekstin sujuvuutena. Käytännöllistä otetta tasapainottamassa soisi olevan teoreettisempaa pohdintaa ja tieteellisempää lähestymistä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]