Typografian rooli kaupallisen aikakauslehden kontekstissa . vertailu painettujen ja sähköisten julkaisujen ilmeestä
Hara, Maarit (2014)
Hara, Maarit
Lapin yliopisto
2014
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201501091006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201501091006
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee typografian toimintaa kaupallisten aikakauslehtien identiteetin muodostumisessa.
Lehtialaa koskettava digitaalisuuden murros on tuonut mukanaan uusia julkaisualustoja
ja sovelluksia, jotka väistämättä vaikuttavat myös lehtien typografiseen ilmeeseen.
Vertailemalla kolmen eri lajityypin aikakauslehteä sekä painettuina että digitaalisina julkaisuina
kartoitan käytettyjen typografisten keinojen muuttumista siirryttäessä yhdestä julkaisumuodosta
toiseen.
Valittuja aikakauslehtiä tarkastelen sosiosemioottisen teorian näkökulmasta, jossa kirjaintyyppien
ja typografisten valintojen visuaalisen ulkoasun nähdään muokkaavan ja tuovan
lisämerkityksiä tekstien kirjaimelliseen sisältöön. Multimodaalisuuteen liittyvää käsitteistöä
hyödyntäen etsin erilaisia tapoja, joilla aikakauslehdet luovat kuvaa identiteetistään ja esittelemistään
aiheista typografian avulla. Kartoitan sekä käytettyjen kirjaintyyppien herättämiä
konnotaatioita että niitä reunustavien taitollisten ratkaisujen vaikutuksia lukemisprosessiin ja
sisällön tulkintaan.
Vertailun tulokset osoittavat julkaisujen käyttävän samoja kirjaintyyppejä julkaisumuodosta
riippumatta, mikä vahvistaa niiden johdonmukaista visuaalista identiteettiä. Lehdet
poikkesivat kuitenkin toisistaan taitollisten ratkaisujen osalta. Yhden julkaisun taitollinen
ilme yksinkertaistui digitaalisessa versiossa siten, että sen lehtimäinen vaihtelevuus ja kontrastit
vaihtuivat melko lineaariseen lukukokemukseen. Muissa tarkastelluissa lehdissä taittoratkaisut
säilyivät monipuolisina, ja tekstien rooli sai uudenlaisia ulottuvuuksia erityisesti
kineettisen typografian käytöstä. Toisessa julkaisussa kuvamateriaali pääsi kuitenkin selkeään
päärooliin, ja typografian visuaaliseksi tehtäväksi jäi täydentää sen tuottamia mielikuvia. Kolmannessa
lehdessä typografiaa käytettiin sen sijaan monipuolisesti tarinankerronnan välineenä,
jolloin kirjainmuodot alkoivat saada kuvallisia ulottuvuuksia. Tarkasteltu aineisto tarjoaa
pienimuotoisen läpileikkauksen digitaalisen lehtitypografian kehityssuunnista, jossa kineettinen
typografia käyttää jopa pelillisyyteen rinnastettavissa olevia toimintatapoja.
Lehtialaa koskettava digitaalisuuden murros on tuonut mukanaan uusia julkaisualustoja
ja sovelluksia, jotka väistämättä vaikuttavat myös lehtien typografiseen ilmeeseen.
Vertailemalla kolmen eri lajityypin aikakauslehteä sekä painettuina että digitaalisina julkaisuina
kartoitan käytettyjen typografisten keinojen muuttumista siirryttäessä yhdestä julkaisumuodosta
toiseen.
Valittuja aikakauslehtiä tarkastelen sosiosemioottisen teorian näkökulmasta, jossa kirjaintyyppien
ja typografisten valintojen visuaalisen ulkoasun nähdään muokkaavan ja tuovan
lisämerkityksiä tekstien kirjaimelliseen sisältöön. Multimodaalisuuteen liittyvää käsitteistöä
hyödyntäen etsin erilaisia tapoja, joilla aikakauslehdet luovat kuvaa identiteetistään ja esittelemistään
aiheista typografian avulla. Kartoitan sekä käytettyjen kirjaintyyppien herättämiä
konnotaatioita että niitä reunustavien taitollisten ratkaisujen vaikutuksia lukemisprosessiin ja
sisällön tulkintaan.
Vertailun tulokset osoittavat julkaisujen käyttävän samoja kirjaintyyppejä julkaisumuodosta
riippumatta, mikä vahvistaa niiden johdonmukaista visuaalista identiteettiä. Lehdet
poikkesivat kuitenkin toisistaan taitollisten ratkaisujen osalta. Yhden julkaisun taitollinen
ilme yksinkertaistui digitaalisessa versiossa siten, että sen lehtimäinen vaihtelevuus ja kontrastit
vaihtuivat melko lineaariseen lukukokemukseen. Muissa tarkastelluissa lehdissä taittoratkaisut
säilyivät monipuolisina, ja tekstien rooli sai uudenlaisia ulottuvuuksia erityisesti
kineettisen typografian käytöstä. Toisessa julkaisussa kuvamateriaali pääsi kuitenkin selkeään
päärooliin, ja typografian visuaaliseksi tehtäväksi jäi täydentää sen tuottamia mielikuvia. Kolmannessa
lehdessä typografiaa käytettiin sen sijaan monipuolisesti tarinankerronnan välineenä,
jolloin kirjainmuodot alkoivat saada kuvallisia ulottuvuuksia. Tarkasteltu aineisto tarjoaa
pienimuotoisen läpileikkauksen digitaalisen lehtitypografian kehityssuunnista, jossa kineettinen
typografia käyttää jopa pelillisyyteen rinnastettavissa olevia toimintatapoja.
Kokoelmat
- Pro gradut [4081]