Justimusfilmsin ensi askeleet sosiaalisessa mediassa: tarkastelussa kolmen haapaveteläisen nuoren omaehtoisesti tuottamat videot YouTubessa
Ollikkala, Ilona (2013)
There are no files associated with this item.
Ollikkala, Ilona
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201312201402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201312201402
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan kolmen haapaveteläisen nuoren muodostaman Justimusfilms -ryhmän YouTubessa ajalla 2009–2012 julkaisemia videoita. Ryhmä nousi suuren yleisön tietoisuuteen syksyllä 2011, jolloin mediassa alettiin uutisoida ryhmästä miljoonia näyttökertoja keränneenä YouTube-sensaationa.
Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen pääkysymys koski videoiden teemoja ja esittämisen tapoja. Lisäksi haluttiin selvittää, ketkä katsovat videoita ja mitä vuorovaikutusta katsojien ja ryhmän välillä on havaittavissa YouTubessa. Tutkielman yleisenä tavoitteena oli kuvata, mistä Justimufilms-ilmiössä on kyse. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu 55 ryhmän YouTubessa julkaisemasta videosta ja niiden kuvauksista sekä YouTubesta kerätystä tilastollisesta aineistosta koskien videoiden rekisteröityneitä katsojia, näyttökertoja ja rekisteröityneiden katsojien toimintaa. Videoaineistoa analysoitiin analyyttisen lähiluvun sekä laadullisen ja määrällisen sisällönanalyysin avulla. Lisäksi ryhmän videoita vertailtiin YouTubessa eniten näyttökertoja keränneisiin videoihin.
Tulosten mukaan ryhmän videot ovat lajityypiltään musiikkivideoita, sketsejä ja dokumentaarisia videoita. Noin kolmasosa videoista on musiikkivideoita, joka edustaa lajityypiltään samaa kuin YouTuben katselluin sisältö. Perinteisten medioiden vaikutteet näkyvät tuotannossa sarjallisuutena ja erilaisten muotojen, kuten elokuvatrailerin tai televisio-ohjelman käyttämisenä. Sketsit hyödyntävät myös erityisesti järjestysgenrejen ja television faktaohjelmien konventioita. Keskeinen tulos videoiden teemoista on parodian ja väkivallan runsas esiintyminen videoissa. Videoiden teemat ovat pitkälti samoja kuin yleensäkin suomalaisissa sketsisarjoissa, mutta parodian käyttäminen on myös YouTuben kulttuurille ominaista. YouTube-yhteisöstä eniten Justimusfilmsin videoiden katseluita tehneeksi ryhmäksi osoittautui yllättäen 13–17-vuotiaat tytöt, mutta tutkielman luotettavuus tämän tuloksen osalta on heikko.
Tutkielmassa Justimusfilms-ilmiö näyttäytyy osallisuuden kulttuurille tyypillisenä tapauksena ja vuorovaikutteisena ilmiönä. Vuorovaikutus katsojien ja ryhmän välillä rakentuu palveluun rakennettujen toimintojen avulla ja lisäksi myös itse videoiden kautta. Tutkielmassa ilmiötä hahmotetaan myös performatiivisuuden näkökulmasta. Tutkielmassa havaittiin, että omaehtoiseen tuottamiseen liittyy usein toisten tekemien materiaalien kierrättämistä, jolloin esiin nousee kysymyksiä tekijänoikeuksista ja eettisistä toimintatavoista. Näin ollen kuvataideopetuksessa tulisi mielestäni kiinnittää näihin asioihin
enemmän huomiota.
Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen pääkysymys koski videoiden teemoja ja esittämisen tapoja. Lisäksi haluttiin selvittää, ketkä katsovat videoita ja mitä vuorovaikutusta katsojien ja ryhmän välillä on havaittavissa YouTubessa. Tutkielman yleisenä tavoitteena oli kuvata, mistä Justimufilms-ilmiössä on kyse. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu 55 ryhmän YouTubessa julkaisemasta videosta ja niiden kuvauksista sekä YouTubesta kerätystä tilastollisesta aineistosta koskien videoiden rekisteröityneitä katsojia, näyttökertoja ja rekisteröityneiden katsojien toimintaa. Videoaineistoa analysoitiin analyyttisen lähiluvun sekä laadullisen ja määrällisen sisällönanalyysin avulla. Lisäksi ryhmän videoita vertailtiin YouTubessa eniten näyttökertoja keränneisiin videoihin.
Tulosten mukaan ryhmän videot ovat lajityypiltään musiikkivideoita, sketsejä ja dokumentaarisia videoita. Noin kolmasosa videoista on musiikkivideoita, joka edustaa lajityypiltään samaa kuin YouTuben katselluin sisältö. Perinteisten medioiden vaikutteet näkyvät tuotannossa sarjallisuutena ja erilaisten muotojen, kuten elokuvatrailerin tai televisio-ohjelman käyttämisenä. Sketsit hyödyntävät myös erityisesti järjestysgenrejen ja television faktaohjelmien konventioita. Keskeinen tulos videoiden teemoista on parodian ja väkivallan runsas esiintyminen videoissa. Videoiden teemat ovat pitkälti samoja kuin yleensäkin suomalaisissa sketsisarjoissa, mutta parodian käyttäminen on myös YouTuben kulttuurille ominaista. YouTube-yhteisöstä eniten Justimusfilmsin videoiden katseluita tehneeksi ryhmäksi osoittautui yllättäen 13–17-vuotiaat tytöt, mutta tutkielman luotettavuus tämän tuloksen osalta on heikko.
Tutkielmassa Justimusfilms-ilmiö näyttäytyy osallisuuden kulttuurille tyypillisenä tapauksena ja vuorovaikutteisena ilmiönä. Vuorovaikutus katsojien ja ryhmän välillä rakentuu palveluun rakennettujen toimintojen avulla ja lisäksi myös itse videoiden kautta. Tutkielmassa ilmiötä hahmotetaan myös performatiivisuuden näkökulmasta. Tutkielmassa havaittiin, että omaehtoiseen tuottamiseen liittyy usein toisten tekemien materiaalien kierrättämistä, jolloin esiin nousee kysymyksiä tekijänoikeuksista ja eettisistä toimintatavoista. Näin ollen kuvataideopetuksessa tulisi mielestäni kiinnittää näihin asioihin
enemmän huomiota.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]