"Vapaasti vähemmistöope" : Tutkimus seksuaalivähemmistöihin kuuluvista kuvataideopettajista heteronormatiivisessa koulussa

Abstract

This study examines how art teachers of sexual minorities perceive the school as a working environment, how they experience heteronormativity in relation to the job and do they feel being open about their sexuality affecting their wellbeing at work. The research involves in social debate, which will hopefully contribute to the approval of diversity. This is a theory-based qualitative research project. Material was gathered by interviewing five art teachers of sexual minorities. E-mail survey results are analyzed using content analysis. All the art teachers feel heteronormativity being affected them as teachers. Almost all of the teachers are willing to minimize the heteronormativity in school by diverse projects and everyday conversations with colleagues and students. Art teachers disagree on whether sexual orientation has affected their professional identity and its development. Trying to hold onto one`s professional identity, many experience the forced life in the closet too heavy to bear. Transparency is perceived in the hope of the future, which boosts the want to work as a living example of the diverse sexuality. The research shows that art teacher profession can be a good fit for sexual minorities and many feel that part of life as a creative source of wealth. This research finds a link between the identity of an art teacher and the identity of sexual minorities. This research will help discover how gendered school practices are and how they affect adolescent growth towards adulthood. The school is slowly changing institution that maintains the division of society into two sexes and one sexual orientation.

Tutkimukseni tarkoitus on selvittää miten seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kuvataideopettajat kokevat koulun työskentely-ympäristönä; kuinka he kokevat heteronormatiivisuuden suhteessa työhönsä ja kokevatko he avoimuuden ja ulostulon vaikuttavan heidän työssä jaksamiseensa. Tutkimukseni osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka toivottavasti edistää moninaisuuden hyväksyntää. Tutkimukseni on teoriapohjainen laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla viittä seksuaalivähemmistöä edustavaa kuvataideopettajaa. Sähköpostikyselyn tuloksia analysoidaan sisällön analyysillä. Kaikki vastanneet kuvataideopettajat kokevat heteronormatiivisuuden vaikuttaneen heihin opettajina ja lähes kaikki ovat valmiita toimimaan heteronormatiivisuuden minimoimiseksi koulussa. Parhaiksi keinoiksi havaitaan erilaiset projektit ja arjen keskustelut oppilaiden ja kollegoiden kanssa. Kuvataideopettajat ovat eri mieltä siitä, onko seksuaalinen suuntautuminen vaikuttanut heidän ammatti-identiteettiinsä ja sen kehittymiseen. Moni vastaaja kokee voimiensa ehtyvän taistelussa pitää kiinni omasta ammatti-identiteetistä suhteessa paljastumisen pelkoon, mikä vaikuttaa työssä jaksamiseen. Avoimuus koetaan tulevaisuuden toiveeksi, jota siivittää halu toimia elävänä esimerkkinä monimuotoisesta seksuaalisuudesta. Tutkimus osoittaa, että kuvataideopettajan ammatti voi sopia hyvin seksuaalivähemmistöjen edustajille ja osa kokeekin vähemmistössä elämisen luovana rikkautena. Näin tutkimus onnistuu löytämään yhteyden taideopettajan identiteetin ja moninaisen identiteetin välille. Tutkimus auttaa huomaamaan, kuinka sukupuolittuneita koulun käytänteet ovat ja miten ne vaikuttavat nuoren kasvuun kohti aikuisuutta. Koulu on hitaasti muuttuva laitos, joka ylläpitää yhteiskunnan jakoa kahteen sukupuoleen ja yhteen seksuaaliseen suuntautumiseen.