Värit : opetuksen sisällöt ja väriteoriat - värioppia

Abstract

The research section of my thesis consists of interviews with 6 working visual arts teachers. They were asked how they apply chromatics in their teaching. The interviews have been transcribed and analysed for the study.

As an introduction to the thesis, I quote some ideas of colour that the painter Wassily Kandinsky has expressed, give a definition of colours, and make a historical survey of cultures that are associated with colours. The text deals also with colour material development during different eras.

The theoretical section discusses Newton as a scientist and a chromatology theorist, Wolfang Goethe as a scientist, a poet, and a chromatology theorist. Then it introduces the Bauhaus art education chromatologists – the mystic Johannes Itten and the pioneer of modern abstract art, Wassily Kadinsky. The presentation deals also with the theories of colour interaction by Josef Albers. The chapter “Other ideas about colour” contains Lasse Nissilä’s texts about semiotics, Maikku Jokela-Räsänen’s thoughts about colour therapy, and Unto Pusa’s writings about colour composition, colours and space.

The questionnaire used in connection with the interviews focused on the terminology of chromatics, on different chromatology theories and concepts as well as on the use of alternative materials. The theoretical part of the interview dealt with Newtons writings on optics, Goethe’s chromatology theory, Itten’s theory of colour conception, and Albers’ theory of parallel colours. The history includes also Chewreul’s theory that affected the pointillist and futurist ideologies.

The interviews demonstrated clearly how the teachers applied different chromatology theories in their work (attachment 4). Among the interviewed, only one teacher out of six named Newton. This person had written her own MA thesis on the history of chromatics, was applying Albers’ theory in her teaching, and wished once and for all to discard the colour circle. The interviewed teachers had excellent skills in presenting both additive and sub-additive colour compositions. The most common working methods included traditional watercolour compositions and work with coloured paper. It became also clear that teachers need additional training in different theories. Chapter seven presents some of my own creations in both visual arts and in textiles where ideas of chromatics have been applied

Opinnäytteeni on tutkimusosan perustaksi on haastateltu kuusi Lapin alueella virassa toimivaa kuvataideopettajaa, heidän väriopin opetuksestaan on tehty kysely. Haastattelut on tehty keväällä 2004 , kerätyn aineiston analysoin hyödyntäen teemoittelua ja soveltaen sisällön analyysiä.litteroitu sekä analysoitu. Opinnäytteeni alkaa johdannolla jossa tuon esille taidemaalari Wassily Kandinskyn ajatuksia väristä, siirryn sen jälkeen värin määrittelyyn sekä historialliseen osioon jossa läpikäydään väriin liittyviä kulttuureja sekä värimateriaalin kehitystä eri aikakausina. Teoriaosassa esittelen Newtonin tiedemiehenä ja väriteoreetikkona, Wolfgang Goethen tieteentekijän sekä runoilijana sekä väriteoreetikkona, sitten Bauhausin taideopetuksen väriteoreetikot Johannes Itten – mystikko sekä modernin abstraktin taiteen uranuurtaja Wassily Kandinsky, Josef Albersin värin vuorovaikutusteoriat ovat esillä. Muuta väristä luvussa on asiaa semiotiikasta Lasse Nissilän kirjoittamia, väriterapiasta Maikku Jokela-Räsäsen ajatuksia, värisommittelusta Unto Pusan kirjoituksia sekä väristä ja tilasta. Haastatteluni kyselykaavake keskittyi väriopin terminologiaan sekä eri väriteoreetikkoihin ja käsitteisiin sekä eri materiaali vaihtoehtojen kyselemiseen. Teoriaosuudessa esittelen Newtonin optics - kirjoituksia, Goethen väriteoriaa, Ittenin värihahmotusteoriaa sekä Albersin väririnnastusteoriaa. Historiaosuudessa esiintyy myös Chewreulin teoria jolla oli vaikutusta pointillistien sekä futuristien ajatteluun. Haastatteluissa selkeästi näkyy miten opettajan käyttivät eri väriteorioita opetuksessaan (liite 4.) Newtonin mainitsi vain yksi opettaja, hän oli perehtynyt väriopin historiaan lopputyössään ja käytti eniten Albersin teoriaa opetuksessaan, sekä halusi heittää väriympyrät nurkkaan. Opettajin asiantuntemus on erittäin hyvä sekä addittivisen että subadditiivisen värien sekoittamistavan esittelyä ajatellen. Työskentelytavoissa erityisesti perinteiset vesivärisekoitukset sekä väripaperityöskentely olivat enemmistönä esillä. Opettajien täydennyskoulun tarve eri teorioista tuli vahvasti esille samoin erilaisten värioppiin liittyvien uusien materiaalien tietopankki voisi olla tarpeen.. Luvussa seitsemän esittelen omia sovelluksia missä on ollut värioppia mukana sekä kuvataidekasvatuksen että tekstiilityön osalta.