Harrastelijanykytaiteilija : nousee retroaktiivisena projektina

Abstract

Tutkimuksessani rakennan näkemyksen vapaan sivistyksen taiteen aikuisopiskelijasta nykytaiteen toimijana tuottamalla poleemisen ”harrastelijanykytaiteilijan” identiteetin opetuskokonaisuudessa, joka rakentuu erityistä genealogista diskurssia ilmentävän nykytaidetoiminnan ympärille.

Tutkimuksessani avaan aikuisoppijoiden harrastelijataiteilijuuden historian narratiivisen varannon kehittymisdiskurssina, jota kutsun retoriseksi reflektioksi. Retorisessa reflektiossa aikuisoppijan omaksuma myytti kasvustaan taiteilijana saa aktiivisen roolin, kun yksilö tuottaa taiteilijuutensa kehittymisdiskurssia omaksumansa oppimiskulttuurin osana.

Tulkitakseni oppilaan ”itsen” työskentelyä kehittymisdiskurssina retorisessa reflektiossa, muodostin retroaktiivisen kasvun viitejärjestelmän. Retroaktiivisessa kasvun viitejärjestelmässä kehittyminen rakentuu koettuina reflektioina yksilöllisestä ”todellisuudesta” käsin instituutioiden saadessa roolin oppilaan aitoa orientaatiota eriyttävänä, suuntaavana ja vahvistavana toimijana. Muodostuva kehittymisdiskurssi toimii kontekstina kokemuksille vahvistuvasta identiteetistä oppimisessa.

Jotta harrastelijataiteilijan identiteetti artikuloituisi ”harrastelijanykytaiteilijaksi”, performoin muodostettua oppilaan myytissään kasvamisen identiteettiä diskursiivisena institutionaalisten estetiikan, filosofian ja historian teoreettisen ajattelun avulla. Näin kasvun, kehittymisen ja oppimisen liittäminen ajatukseen taiteen itseriittoisuudesta lisää sitä polemiikkia, joka antaa sisältöä uudenlaiselle dialogisuudelle kuvataidekasvatuksessa – sille, joka on oleellista ”harrastelijanykytaiteilijan” syntymiseksi.