Se, mikä pistää : kuvakirjanlukuhetken ja kuvakirjan merkitys lepselle

Abstract

Tutkin pro gradu – tutkielmassani, mitä kuvakirja ja kuvakirjanlukuhetket merkitsevät lapselle hänen arjessaan ja lapsen näkökulmasta. Merkitseekö kuvakirja lapselle esimerkiksi esteettistä tai muuten psykologisesti tärkeää elämystä? Pyrin hahmottamaan kuvakirjan merkitystä lapselle mahdollisimman kattavasti ja mahdollisimman avoimin mielin. Kuvasin kahtena päivänä kahden, välillä kolmen, 3-6 – vuotiaan lapsen seitsemää kuvakirjanlukuhetkeä. Näistä neljä olivat kohtaamista Sven Nordqvistin kuvakirjan Hurjan hassun siskoni (2008) kanssa. Kuvakirjanlukuhetket olivat vaihtelevia. Osassa lukija oli lapsi, osassa aikuinen, osassa lapsi luki yksin tai toisen lapsen kanssa, osassa lapsi jutteli kirjasta aikuisen kanssa. Lukuhetket kuvattiin kotona ja lapset olivat sisaruksia. Tutkin videoaineistosta fenomenologisesta näkökulmasta, mikä kuvakirjanlukuhetkissä ja fenomenografisesta näkökulmasta, mikä kuvakirjassa vaikutti olevan se, mikä pistää, eli mikä lapselle vaikuttaa olevan henkilökohtaisesti merkityksellistä. Analysoin merkitysten ilmenemistä muun muassa non-verbaalisen kommunikoinnin perusteella. Tutkimukseni pyrkii lapsistisen tutkimusperinteen mukaisesti arvostamaan lapsen omaa kokemusta. Haastattelin lapsia melko vähän, sillä tavoitteenani oli tarkastella ei-analysoitua kokemusta. Tarkastelen lapsen näkökulmaa kuvakirjoihin semioottishenkistä kuvakirjatutkimusta ja oppimista arvostavaa perinteistä reseptiotutkimusta vasten. Vaikuttaa siltä, että aikuisen kiireetön läsnäolo ja fyysinen läheisyys ovat lapselle kuvakirjanlukuhetkissä erityisen merkittäviä. Myös kuulluksi ja nähdyksi tuleminen oli lapselle tärkeä. Kuvakirja vaikuttaa siihen, millaiseksi vuorovaikutus muodostuu. Kuvakirja vaikuttaa lapsen kokemukseen kuitenkin myös muuten. Lapsille vaikuttaisi olevan tärkeää kirjan humoristisuus ja juonellinen mukaansatempaavuus sekä mahdollisuus samastumiseen. Juonen puuttuminen oli todennäköisesti merkittävin syy siihen, ettei Hurja hassu siskoni tullut lapsille tärkeäksi. Kirja voi olla lapselle psykologisesti merkittävä monella tapaa, sitenkin kuin aikuinen ei sitä olisi etukäteen ajatellut. Aikuisen kanssa kuvakirjanlukuhetki merkitsee lapselle esteettisesti aikuisen esittämää näytelmää, johon hän saa yhdessä aikuisen kanssa uppoutua. Yksin tai yhdessä muiden lasten kanssa lapsi uppoutuu kuvakirjaan leikinomaisesti. Lukutaidoton lapsi ei leiki lukevansa vaan leikkii lukiessaan.

In my pro gradu thesis I ask what do reading hours and picture books mean to children in their everyday life and from their point of view. Does a picture book have a meaning to a child, for example a possibility to esthetic or in other way psychologically meaningful experience? I try to captivate the meaning of a picture book to a child as comprehensively as possible and to approach the subject with an open mind. For this purpose I filmed during two days seven reading hours of two to three 3-6 year olds children. Four of the seven reading hours were spent with Sven Nordqvists picture book Hurja hassu siskoni (2008). In some of the reading hours the reader was a child, in others an adult, in some child read alone or with other children, in some a child talked about a book with an adult. The reading hours were filmed at home and the children were siblings. I analyze the video material from a phenomenological point of view to search what it is in reading hours and from phenomenographic point of view to search what it is in the book which shoots out – that is, what has a personal meaning for the child. I analyze the meanings for example from non-verbal behavior. This research derives from childist criticism and therefore aims to valuate child's own experience. I interviewed the children only a little because I focused on non-analyzed experience. I view children's point of view to picture books against semiotic picture book studies and against traditional learning focused picture reception research. It appears that the leisured presence and physical closeness of an adult were of special meaning for a child during reading hours. Also it was important for a child to be heard and seen. A picture book effects on development of the interaction but it has also other effects on a child’s experience. Humor, the plot of the book and the opportunity to identify oneself with someone in the book or with the actions represented in the book were important for children. Likely because of the lack of a plot in Hurja hassu siskoni, the book didn’t became a meaningful book for the children. A book can be of a psychological meaning for a child in many ways, some of which adults haven’t thought about beforehand. When the reader is an adult is appears the reading hour esthetically to children as an play acted by the adult reader. When reading alone or with other children a child approach the book esthetically through play. An illiterate child doesn't play to read, she plays when she reads.