Tekstiilijätteen katoamistemppu : kuluttajapoistojen hyötykäytön ennaltasuunnittelumahdollisuudet suomalaisessa tekstiili- ja vaatetustuotannossa
Räsänen, Jenni (2011)
Räsänen, Jenni
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-2011451110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-2011451110
Tiivistelmä
Tutkielman yleisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä ympäristömyötäisen tuotekehityksen mahdollisuuksista suomalaisessa tekstiili- ja vaatetustuotannossa. Tutkimusongelmana on selvittää, millaiset ovat tekstiilituotteiden ensisijaisen käytön jälkeistä hyötykäyttöä tukevan tuotekehityksen mahdollisuudet Suomessa. Voisiko alalla olla mahdollisuuksia poistotekstiilien hyötykäytön ennaltasuunnittelulle? Mikä rajoittaa ennaltasuunnittelua tai kannustaa siihen?
Tutkimusongelmaan vastataan suomalaisilta sisustus- ja kodintekstiilien sekä vaatetustuotteiden tuottajilta kerätyn haastatteluaineiston avulla. Viiden haastatteluun valikoituneen yrityksen voidaan todeta olevan edelläkävijöitä ympäristökysymysten huomioimisessa suomalaisessa teva-teollisuudessa. Yritysten käytännönläheisen näkökulman analysoiminen tapahtuu peilaamalla haastatteluaineistoa induktiivisen päättelyn logiikalla erilaisiin teoreettisiin, ideaalisiin ja teknisiin näkökulmiin, joita on kerätty sekä kirjallisuudesta että asiantuntijoilta.
Tutkimuksessa todetaan, että poistovaiheen ennaltasuunnittelu on mahdollista silloin, kun yrityksen tietoisuus, motivaatio ja resurssit sekä ulkoinen hyötykäyttöympäristö luovat edellytykset ennaltasuunnittelulle. Haastatelluista yrityksistä kahdessa on jo paneuduttu poistovaiheen ennaltasuunnitteluun, ja toisessa on myös onnistuttu kehittämään poistovaiheessa hyötykäytettävissä oleva tuote. Kolmessa muussa yrityksessä ei ole vielä täysin tiedostettu ennaltasuunnittelun mahdollisuutta.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että vaikka tekstiilituotteiden kuluttajapoistojen hyötykäytön ennaltasuunnittelu on Suomessa hyvin harvinaista, on sille olemassa orastavia mahdollisuuksia. Ennaltasuunnittelun mahdollisuuksia voitaisiin parantaa esimerkiksi kehittämällä suomalaista hyötykäyttöympäristöä ja hyötykäyttöä tukevia julkishallinnollisia kannusteita, kuten yritysten ja kuluttajien informaatio-ohjausta tai lainsäädännöllisiä velvoitteita. The overall aim of the thesis is to gain a greater understanding of the opportunities for environmental product development within the Finnish textile and clothing industry. The research problem is identifying the possibilities to design for the reclamation of end-of-life textile products in Finland. When developing a new product, could design for end-of-life be better incorporated, and what are the barriers and drivers associated with this?
The research question is answered with the help of interviews with Finnish producers of interior and home textiles and clothing products. The five companies interviewed are considered leaders in environmentally aware business within Finnish textile and clothing industry. The hands-on experiences of the companies are analyzed by reflecting them (inductive logic) on to the theoretical, ideal and technical views gained from literature and specialists.
The thesis states that there are possibilities for design for end-of-life when the awareness, motivation and resources of a company and the outer reclamation environment support it. Two of the interviewed companies are already concentrating at the design for end-of-life, and one of which has also succeeded in making a product that can be reclaimed at the end-of-life. The remaining three companies are not yet fully aware of the possibility of designing for the end-of-life.
It can be noted that although the design for end-of-life/reclamation of textile products is very rare in Finland, there are already some possibilities for it. The chances of design for end-of-life could be improved, for example, by developing the Finnish reclamation environment and the governmental incentives, such as the informative guidance of companies and consumers or legal injunctions.
Tutkimusongelmaan vastataan suomalaisilta sisustus- ja kodintekstiilien sekä vaatetustuotteiden tuottajilta kerätyn haastatteluaineiston avulla. Viiden haastatteluun valikoituneen yrityksen voidaan todeta olevan edelläkävijöitä ympäristökysymysten huomioimisessa suomalaisessa teva-teollisuudessa. Yritysten käytännönläheisen näkökulman analysoiminen tapahtuu peilaamalla haastatteluaineistoa induktiivisen päättelyn logiikalla erilaisiin teoreettisiin, ideaalisiin ja teknisiin näkökulmiin, joita on kerätty sekä kirjallisuudesta että asiantuntijoilta.
Tutkimuksessa todetaan, että poistovaiheen ennaltasuunnittelu on mahdollista silloin, kun yrityksen tietoisuus, motivaatio ja resurssit sekä ulkoinen hyötykäyttöympäristö luovat edellytykset ennaltasuunnittelulle. Haastatelluista yrityksistä kahdessa on jo paneuduttu poistovaiheen ennaltasuunnitteluun, ja toisessa on myös onnistuttu kehittämään poistovaiheessa hyötykäytettävissä oleva tuote. Kolmessa muussa yrityksessä ei ole vielä täysin tiedostettu ennaltasuunnittelun mahdollisuutta.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että vaikka tekstiilituotteiden kuluttajapoistojen hyötykäytön ennaltasuunnittelu on Suomessa hyvin harvinaista, on sille olemassa orastavia mahdollisuuksia. Ennaltasuunnittelun mahdollisuuksia voitaisiin parantaa esimerkiksi kehittämällä suomalaista hyötykäyttöympäristöä ja hyötykäyttöä tukevia julkishallinnollisia kannusteita, kuten yritysten ja kuluttajien informaatio-ohjausta tai lainsäädännöllisiä velvoitteita.
The research question is answered with the help of interviews with Finnish producers of interior and home textiles and clothing products. The five companies interviewed are considered leaders in environmentally aware business within Finnish textile and clothing industry. The hands-on experiences of the companies are analyzed by reflecting them (inductive logic) on to the theoretical, ideal and technical views gained from literature and specialists.
The thesis states that there are possibilities for design for end-of-life when the awareness, motivation and resources of a company and the outer reclamation environment support it. Two of the interviewed companies are already concentrating at the design for end-of-life, and one of which has also succeeded in making a product that can be reclaimed at the end-of-life. The remaining three companies are not yet fully aware of the possibility of designing for the end-of-life.
It can be noted that although the design for end-of-life/reclamation of textile products is very rare in Finland, there are already some possibilities for it. The chances of design for end-of-life could be improved, for example, by developing the Finnish reclamation environment and the governmental incentives, such as the informative guidance of companies and consumers or legal injunctions.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4505]