Jos olisin leikisti joku muu ; viisi- ja kuusivuotiaiden lasten haaveminäpiirustuksiin vaikuttavat tekijät

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee viisi- ja kuusivuotiaiden päiväkotilasten piirrettyjä haaveminäkuvia ja niiden taustatekijöitä. Pohdin, mitkä asiat vaikuttavat lapsen haaveminäkuvan muodostumiseen. Haaveminällä tarkoitan lasten itseään koskevia haaveita, jotka vastaavat kysymykseen ”mitä minä haluaisin olla, jos voisin olla mitä vaan.” Visuaalisen aineiston analyysin toteutin Gillian Rosen sisällönanalyysin mukaisesti. Luokittelen lasten piirtämät kuvat lapsille ominaisiin arjen osa-alueisiin, joista merkittävimmät ovat koti, perhe, päivähoito, kaverit ja media.

Tutkimusaineistonani on kolmessa päiväkodissa kerätyt 24 lapsen haaveminäpiirustukset, haastattelut sekä omat muistiinpanoni tutkimustilanteesta. Halusin korostaa lasten näkökulmaa ja siksi annoin lasten kertoa piirtämästään kuvasta haastattelussa, etten tee virheellisiä päätelmiä niiden sisällöistä. Lapsille kuvasta kertominen vaikutti tärkeältä ja lasten piirustukset sisältävätkin kuulemisen arvoisia kiinnostavia tarinoita.

Lapset piirtävät enimmäkseen asioita, jotka ovat heille tärkeitä. He samastuvat helposti median hahmoihin ja leikin tavoin lapsi saattaa piirtäessään yhdistellä todellisuudet eri tasoja ja käsitellä hyvän ja pahan käsitteitä ja tuntemuksia. Myös perhe, ystävät ja muut läheiset ihmiset erottuvat lasten haaveminäpiirustusten taustalta. Piirustuksissaan lapset käsittelevät tärkeitä kokemuksiaan. Lapset haluavat samastua ikäisiinsä, joten osa piirustuksista on saanut vaikutteita muiden lasten piirustuksista. Poikien ja tyttöjen haavekuvista voitiin löytää yhteneväisyyksiä siinä missä eroavaisuuksiakin, mutta en halunnut korostaa sukupuolisuusteemaa tarpeettomasti. Suurin osa lasten haaveminähahmoista oli mahdottomia toteuttaa todellisessa elämässä, mutta muutamia toteuttamiskelpoisia haaveita tai niiden osia aineistosta löytyy. Piirtämisen kautta lapsi voi harjoitella ja ilmaista omaa minuuttaan.

Jopa pienten lasten mediakäyttö on jatkuvassa muutoksessa, joten ajankohtaisia tutkimuksia aiheesta tarvitaan. Lisäksi haaveisiin liittyvät tutkimukset ovat melko harvinaisia verrattuna arkisempien aiheiden tutkimiseen, vaikka haaveet ovatkin oleellinen osa ihmisen identiteettiä

In my Pro gradu thesis I study five- and six-year-old children’s drawings of dreams concerning themselves. My approach aims at to determine the factors affecting children’s dreams, what kind of characters, people and experiences dreams involve. In the interpretation of visual material I used Gillian Rose’s methods on content analysis. I categorized drawings in different parts of child’s everyday life such as home, family, day care, friends and media.

As my research material I gathered 24 children’s drawings on their dream selves in three daycare centers. Because I wanted to emphasize the children’s point of view I interviewed each child so that I wouldn’t make incorrect conclusions from their pictures. It seems to be very important for children that a grown-up wants to hear what they have to say about the pictures they have made. Children’s pictures contain intriguing stories that should be listened.

Children draw mostly things that are important to them. They identify easily with characters in media culture but because drawing is like a play for them, children can combine real life contents with imaginary and fictional contents. Also the closest family members and other important people in their lives, such as parents, siblings, relatives and friends, have their effect on children’s dreams. In their drawings children reflect important memories which can inspire the dream drawings. It is seen, that children want to identify with others that are same age so they are influenced by the drawings of other children. Some differences and similarities in dream drawings between genders can be found but for me in this thesis it’s not that essential. Most of the dreams in drawings are impossible to come true but a few, for example dream career drawings, and smaller parts in dreams were possible to be aimed for. Drawing can give a child the tools to express and process identity.

Media is constantly changing so it is important to have new researches concerning also children’s media use because media is nowadays a very common part of children’s everyday lives. Also researches concerning dreams are quite rare compared to those about real and everyday life, although dreams are important part of everyone’s identity.