Harkinnan varassa ; kauhukurssikohu ja kuvataide-oppiaineen tulkinnallinen opetussuunnitelma
Suhonen, Riikka-Leena (2012)
There are no files associated with this item.
Suhonen, Riikka-Leena
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma syventyy kuvataide-oppiaineen tulkinnallisen
opetussuunnitelman haasteisiin, tavoitellen suurempaa ymmärrystä noista haasteista..
Aihetta on rajattu valitsemalla tarkastelun kohteeksi kuvataidekasvatuspuhe, joka syntyi
Suna Vuoren Helsingin Sanomissa julkaistun lehtijutun Kuole, pehmolelu, kuole!
innoittamana. Toimittaja Vuori kirjoitti lehtijuttunsa tutustuttuaan taidekeskus
Annantalon Hirveä, ihana, kauhu -kulttuurikurssiin kuuluvaan työpajaopetukseen.
Kulttuurikurssin ohjaajana toimi kuvataidekasvattaja Anne-Rossi Horto, joka käytti
ohjauksessaan kehittämäänsä voimauttava kuvataidetyöpaja -menetelmää. Aineistona
käytettiin viittätoista (15) Helsingin Sanomissa julkaistua yleisönosastokirjoitusta.
Tutkimuksen toteuttamisessa käytettiin sisällönanalyysiä. Suurin tekijä erilaisten
kuvataidekasvatusnäkemysten taustalla oli toisistaan poikkeavat ihmis- ja
oppimiskäsitykset. Taidekäsityksen vaikutus oli huomattavasti pienempi, mikä oli
yllätys. Tutkimus osoitti, että sallitun ja kielletyn raja kuvataidekasvatuksessa on
määrittelemätön. Myös lisätutkimuksen tarve kuvataide-oppiaineen tulkinnallisen
opetussuunnitelman suhteen kävi ilmeiseksi.
opetussuunnitelman haasteisiin, tavoitellen suurempaa ymmärrystä noista haasteista..
Aihetta on rajattu valitsemalla tarkastelun kohteeksi kuvataidekasvatuspuhe, joka syntyi
Suna Vuoren Helsingin Sanomissa julkaistun lehtijutun Kuole, pehmolelu, kuole!
innoittamana. Toimittaja Vuori kirjoitti lehtijuttunsa tutustuttuaan taidekeskus
Annantalon Hirveä, ihana, kauhu -kulttuurikurssiin kuuluvaan työpajaopetukseen.
Kulttuurikurssin ohjaajana toimi kuvataidekasvattaja Anne-Rossi Horto, joka käytti
ohjauksessaan kehittämäänsä voimauttava kuvataidetyöpaja -menetelmää. Aineistona
käytettiin viittätoista (15) Helsingin Sanomissa julkaistua yleisönosastokirjoitusta.
Tutkimuksen toteuttamisessa käytettiin sisällönanalyysiä. Suurin tekijä erilaisten
kuvataidekasvatusnäkemysten taustalla oli toisistaan poikkeavat ihmis- ja
oppimiskäsitykset. Taidekäsityksen vaikutus oli huomattavasti pienempi, mikä oli
yllätys. Tutkimus osoitti, että sallitun ja kielletyn raja kuvataidekasvatuksessa on
määrittelemätön. Myös lisätutkimuksen tarve kuvataide-oppiaineen tulkinnallisen
opetussuunnitelman suhteen kävi ilmeiseksi.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4439]