Taidetyöpaja nuorten hyvinvoinnin tukena : toimintatutkimus taiteellisten menetelmien hyödyntämisestä sijaishuoltoyksikössä

Abstract

Tarkastelen tutkimuksessani taidetoimintaa sijaishuoltoyksikössä. Halusin selvittää, miten taide voisi tuoda hyvinvointia yksikön nuorille, jonka vuoksi järjestin heille taidetyöpajan, johon osallistui kahdeksan nuorta. Tutkimus on etnografinen toimintatutkimus ja käytin tutkimusmenetelmänä triangulaatiota. Työpajaa ohjatessa käytin osallistuvaa havainnointia ja tein kenttämuistiinpanoja työpajan tapahtumista. Teetin nuorille myös puolistrukturoidun lomakehaastattelun, ja lisäksi haastattelin kolmea työpajatoimintaa seurannutta henkilökunnan jäsentä. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytin sisällönanalyysiä, teemoittelua ja tyypittelyä. Sekä nuoret, että henkilökunta antoivat positiivista palautetta työpajasta. Hyvinvoinnin kokemukset syntyivät yhdessä tekemisestä, yhteisöllisyydestä, työskentelyn lomassa nuorissa näkyvästä energisyydestä, sekä onnistumisen kokemuksista. Myös henkilökunnan positiivinen palaute töistä, sekä työpajassa tehdyn seinämaalauksen pysyvyys, ja siitä jäävä muisto olivat tärkeitä tekijöitä nuorille. Nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi olisikin tärkeää käyttää monipuolisia menetelmiä, sekä moniammatillista osaamista

In my research, I study art activity in foster care. I arranged an art workshop for the eight youth of a foster care to find out how art can create well-being to them. This is an ethnographic action research and I used triangulation as my method. I observed the workshop and wrote a field report about my notions. I also arranged a half structured questionnaire for the youth and interviewed three of the employees, who had been observing the art workshop. I analysed the results of the research by using information analysis and also developed themes and types of the collected research data. Both the youth and the employees gave positive feedback of the workshop. The experience of well-being in the workshop was produced by doing art together and experiencing communality. The positive energy noticed in the youths and their experiences in successfully creating art, offered information about the workshop’s capabilities of improving their well-being. Especially wall painting became important to youth because of its permanence and the memory that it created. Also the employees´ positive feedback of the art work was important. I concluded that it is important to use different kinds of methods, and also exploit the expertise of several professions in efficiently supporting youth wellbeing.