Matka metsäsaamelaisten maille: menneisyys näytteillä Levin matkailuympäristössä

Abstract

Tutkielmani on tutkimusmatka soveltavaan kuvataiteeseen, Lapin yliopiston ja matkailualan yrityksen yhteisessä Samiland -projektissa, joka toteutui Levillä 2011–2013. Olen ollut mukana työryhmässä ja osallistunut metsäsaamelaisesta kulttuuriperinnöstä kertovan näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkimukseni tarkastelee miten kuvataide ja taiteellinen toiminta soveltuivat metsäsaamelaisen menneisyyden representoimiseen ja näyttelysuunnitteluun. Ja miten soveltavalle kuvataiteelle tyypillinen yhteistoiminta eri asiantuntijuuksien kesken toimi projektin aikana ja sen eri vaiheissa.

Tutkimus on tehty toimintatutkimuksen hengessä ja sen tavoitteena on ollut kehittää paitsi toteutunutta prosessia pitkin matkaa, myös luoda toimintaa parantavia ehdotuksia tulevaisuuden varalle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa soveltavan kuvataiteen, kulttuurihistorian ja näyttelysuunnittelun perustaan. Toiminta puolestaan on ymmärrettävissä eräänlaisena kulttuurimatkailutuotteen kehittämisenä, jossa Kittilän lapinkylän elämänpiiri on pyritty nostamaan näyttelyn kautta esiin.

Toiminnan aikana tehtiin laaja taustakartoitus Kemin Lapin metsäsaamelaisesta kulttuurista ja Kittilän lapinkylän elämänpiiristä. Kartoituksen pohjalta tuotettiin näyttelysuunnitelma ja toteutettiin näyttelyteokset. Prosessi on ollut taidelähtöinen ja siinä on sovitettu erilaisia taiteelle tyypillisiä toimintatapoja kulttuurihistoriallisen aineiston tulkintaan ja näyttelysuunnitteluun. Prosessin tutkimus paljasti taidepohjaisen toiminnan soveltuvan hyvin sekä näyttelysuunnitteluun että kulttuurihistoriallisen materiaalin esittämiseen, eli menneisyyden representoimiseen näyttely-ympäristössä ja kulttuurimatkailutuotteena.

Tutkimus vahvisti myös käsitystä taiteen kyvystä edesauttaa oppimista ja uusien asioiden omaksumista, ainakin työryhmässä. Yhteistoiminnan ja projektioppimisen suhteen taiteellinen toiminta näyttää kuitenkin asettavan tiettyjä haasteita työhön tarvittavan ajan arvioimiselle ja tiiviin, läsnä oloon perustuvan toimintamuodon järjestämiselle. Myös kommunikointi toimijoiden välillä vaikuttaa vaativan erityistä huomiota ja oikean muodon löytämistä.